Kuva: Ilmari Fabritius
Kielipankki koostuu kattavasta joukosta aineistoja sekä niiden tutkimiseen soveltuvista ohjelmistoista tehokkaassa laiteympäristössä. Terhi Ainiala kertoo paikannimistöön liittyvästä tutkimuksestaan sekä monitieteisestä tavasta tehdä korpusonomastista tutkimusta.
Olen Terhi Ainiala, nimistöntutkija ja suomen kielen yliopistonlehtori Helsingin yliopistossa. Olen myös suomalais-ugrilaisen ja pohjoismaisen osaston johtaja humanistisessa tiedekunnassa.
Olen tutkinut paikannimistöä oikeastaan koko urani, opiskeluajoistani alkaen. 2000-luvulle tultaessa aloin paneutua kaupunkinimistön tutkimukseen, sillä siihenastinen tutkimus oli keskittynyt maaseudun paikannimiin. Olen ennen kaikkea tutkinut kaupunkinimistön kerroksellisuutta ja nimien tehtäviä osana ympäristön hahmottamista ja kaupunkilaisten identiteettejä. Kaupunkien paikannimissä on monia kerroksia: virallisia ja epävirallisia nimiä, eri-ikäisiä ja erikielisiä nimiä sekä erilaisten käyttäjäryhmien nimiä. Nimillä on paitsi tärkeä opastava ja kaupunkitilaa hahmottava tehtävä myös urbaaneja merkityksiä ja mielikuvia rakentava tehtävä.
Kaupunkien virallinen nimistö on tutkijan helposti saatavissa asemakaavoissa ja muissa virallisissa dokumenteissa. Kadunnimistä on julkaistu kirjojakin. Sen sijaan kaupunkilaisten arkipuheessaan käyttämää epävirallista nimistöä ei ole koottuna kuin satunnaisesti. Omassa työssäni olen halunnut päästä käsiksi myös niihin konteksteihin, joissa paikoista puhutaan, en vain nimien listoihin. Olenkin koonnut tutkimusteni aineistoja ennen kaikkea kyselylomakkein ja haastatteluin. Tutkimukseni pääpaino on ollut laadullisessa analyysissa.
Entä miten paikoista puhutaan lukuisissa sosiaalisen median kanavissa? Tähän kysymykseen halusin paneutua laajemman aineiston avulla, ja tässä kohtaa yhteistyö professori Jarmo Jantusen kanssa on noussut antoisaksi. Olemme yhdistäneet nimistöntutkimuksen, tilastollisten menetelmien ja korpusavusteisen diskurssintutkimuksen lähtökohtia ja työkaluja selvittäessämme, mitä nimiä kaupungeista ja muista paikoista digitaalisissa diskursseissa käytetään ja millä tavoin. Tällainen korpusonomastinen tutkimus on uusi avaus nimistöntutkimuksessa.
Ensimmäisessä yhteisessä tutkimuksessamme (Ainiala, T. & Jantunen, J. H., 2019) saimme selville, että Helsingistä käytettävät yleiset slanginimet, Hesa ja Stadi, jakavat yhteisiä diskursseja. Niillä on kuitenkin myös omia diskurssejaan. Hesaa käytetään, kun Helsinkiä katsotaan ulkopuolelta ja se on esimerkiksi muuttamisen tai matkustamisen kohde. Stadi kuvastaa puolestaan syntyperäistä ja aitoa helsinkiläistä identiteettiä, mikä tukee aiempia havaintoja nimen käytöstä. Stadia käytetään eniten silloin, kun puhutaan ”meistä stadilaista” ja katsotaan kaupunkia sisältäpäin.
Olemme jatkaneet tutkimusta entistä monitieteisemmin ja neljän tutkijan ryhmässä, kun mukaan ovat tulleet maantieteilijä Salla Jokela ja kielentutkija Jenny Tarvainen. Tuoreessa artikkelissamme (Jantunen, J. H., Ainiala, T., Jokela, S. & Tarvainen, J., 2022) selvitämme sitä, millä tavoin suomalaiset puhuvat pääkaupunkiseudun kaupungeista ja millaisia merkityksiä niihin liitetään. Tulostemme mukaan yleisimmät Espoota, Helsinkiä ja Vantaata koskevien keskustelujen aihepiirit ovat paikat ja suunnat, asuminen ja liikkuminen. Kaupunkien välillä on kuitenkin eroja. Yksi niistä on se, että Helsinkiä ja helsinkiläisiä verrataan usein yleisesti Suomeen ja jopa muuhun Eurooppaan, mutta Espoon ja Vantaan kohdalla tällaisia keskusteluja ei käydä. Maakuntien ja ulkomaiden kaupunkien nimet, kuten Savo, Lappi, Tukholma ja Lontoo, yhdistyvät aineistossa ainoastaan Helsinkiin.
Tutkimuksemme lisää tietoa siitä, millaisia merkityksiä kaupunkeihin kytketään. Tuloksia voidaan hyödyntää kaupunkisuunnittelussa ja -kehittämisessä sekä brändityössä.
Korpusonomastisten tutkimusten aineistona on laaja Suomi24-keskustelufoorumista muodostettu ja Kielipankista saatava Suomi24-korpus, jossa on noin 2,7 miljardia sanaa. Koska aineisto ei ole tutkimuskäyttöön koottua vaan spontaanisti syntynyttä verkkokeskustelua, se tarjoaa kattavan näkymän kansalaiskeskusteluihin.
Ainiala, Terhi & Jarmo Harri Jantunen 2019: Korpusonomastinen tutkimus slanginimistä Hesa ja Stadi digitaalisissa diskursseissa. Sananjalka 61(61), 57–79. https://doi.org/10.30673/sja.80312
Ainiala, Terhi (2021: Nimet kaupunkimaisemassa: Kerrostumat, merkitykset ja mielikuvat. In T. Vahtikari, T. Ainiala, A. Kivilaakso, P. Olsson, & P. Savolainen (toim.), Humanistinen kaupunkitutkimus, 119-142. Tampere: Vastapaino.
Ainiala, T. & Sjöblom, P. 2020, Nimistöntutkimus. in M Luodonpää-Manni, M Hamunen, R Konstenius, M Miestamo, U Nikanne & K Sinnemäki (eds), Kielentutkimuksen menetelmiä I-IV. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, pp. 800-830. https://doi.org/10.21435/skst.1457
Jantunen, Jarmo Harri, Terhi Ainiala, Salla Jokela & Jenny Tarvainen 2022: Mapping Digital Discourses of the Capital Region of Finland: Combining Onomastics, CADS, and GIS. Names 70:1, 20–39. https://doi.org/10.5195/names.2022.2289
FIN-CLARIN eli suomalaisten yliopistojen, CSC – Tieteen tietotekniikan keskuksen ja Kotimaisten kielten keskuksen muodostama konsortio auttaa humanististen tieteiden tutkijoita käyttämään, jalostamaan, säilyttämään ja jakamaan tutkimusaineistoja. Aineistoja ja työkaluja tarjoaa Kielipankki.
Kaikki tähän saakka esitellyt Kielipankin käyttäjät löytyvät Kuukauden tutkija -arkistosta. Tämä artikkeli julkaistaan myös Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan verkkosivuilla.
