Kuva: Veikko Somerpuro
Kielipankki koostuu kattavasta joukosta aineistoja sekä niiden tutkimiseen soveltuvista ohjelmistoista tehokkaassa laiteympäristössä. Simo Määttä kertoo meille kääntämiseen, tulkkaukseen ja kriittiseen sosiolingvistiikkaan liittyvästä tutkimuksestaan.
Olen Simo Määttä, käännöstieteen apulaisprofessori Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa. Olen käännöstieteen tutkimusyhteisön TRASTin johtaja, käännöstieteen tieteenalavastaava ja ranskan kielen dosentti. Opetan Helsingin yliopistossa kääntämisen ja tulkkauksen maisteriohjelmassa. Olen oikeustulkkirekisterilautakunnan puheenjohtaja.
Väittelin Kalifornian yliopistossa Berkeleyssä vuonna 2004 ja olen sen jälkeen työskennellyt useissa yliopistoissa Suomessa, vuodesta 2014 alkaen Helsingin yliopistossa.
Tutkimukseni taustalla on kääntämisen sosiologia, kriittinen sosiolingvistiikka ja kriittinen diskurssintutkimus. Minua kiinnostaa se, kuinka kielenkäyttöä ja muuta vuorovaikutusta representoidaan ja millaisia merkityksiä annetaan kielelliselle vuorovaikutukselle – erityisesti monikieliselle viestinnälle ja kielelliselle variaatiolle.
Yksi tärkeä tutkimusaiheeni on asioimis- ja oikeustulkkaus. Tarkastelen asioimis- ja oikeustulkkauksessa kieli-ideologioita, tulkkauksen tarkkuutta, multimodaalisuutta, tulkkaustilanteen osanottajien toimijuutta, empatian ilmaisemista ja kielellisten oikeuksien toteutumista. Erityisesti olen tutkinut lingua franca -tulkkausta, jossa sekä tulkki että vieraskielinen asiakas kommunikoivat kielellä, joka ei ole heidän vahvin kielensä. Ilmiö on tavallinen esimerkiksi silloin, kun turvapaikanhakija, maahanmuuttaja tai rikoksesta epäilty tai rikoksen uhriksi joutunut ulkomaalainen kommunikoi tulkin kanssa ranskaksi tai englanniksi.
Johdan Koneen Säätiön rahoittamaa hanketta Kääntäminen, maahanmuutto ja demokratia (2022‒2025), jossa analysoimme tutkimusryhmän kanssa käännöspolitiikkaa ja kääntämiskäytänteitä maahanmuuttajaväestölle suunnatussa monikielisessä viestinnässä. Tutkimus kohdistuu pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Espoo ja Vantaa) ja Tallinnassa toimiviin organisaatioihin (mm. kunnat, järjestöt, yritykset, korkeakoulut, media). Projektissa yhdistetään funktionalistisen ja sosiologisen käännöstutkimuksen sekä kriittisen kielentutkimuksen teorioita ja menetelmiä.
Hankkeen taustalla on ajatus, että monikielisyys on demokratialle paitsi mahdollisuus, myös haaste: kielimuuri estää maahanmuuttajia osallistumasta yhteiskunnalliseen, kulttuuriseen ja poliittiseen elämään ja toimimasta paikallisyhteisön ja yhteiskunnan täysvertaisina jäseninä. Kääntämisen avulla pyritään edistämään maahanmuuttajien tiedonsaantia ja osallisuutta, mutta tieto ei tavoita kaikkia maahanmuuttajia. Kääntämistä lähestytään projektissa yhtenä hallinnan käytänteenä, jonka avulla käytetään ja tuotetaan valtaa. Yhtenä tavoitteena on ehdottaa uusia ratkaisuja yhdessä eri toimijoiden kanssa käännöspolitiikan ja kääntämiskäytänteiden laadun parantamiseksi.
Olen myös mukana EU:n Horizon-ohjelman rahoittamassa projektissa ARENAS (Analysis of and Responses to Extremist Narratives), jota koordinoi professori Julien Longhi (Cergy Paris Université). ARENAS-projektissa kansainvälinen, monitieteellinen konsortiomme analysoi Euroopan poliittiseen ja yhteiskunnalliseen elämään vaikuttavia ja niitä uhkaavia ekstremistisiä eli äärinarratiiveja. Tutkimme äärinarratiivien luonnetta ja pyrimme ymmärtämään erityisesti tiedettä, sukupuolta ja kansakuntaa koskevia ekstremistisiä narratiiveja. Tavoitteena on narratiivien toimintaa ymmärtämällä löytää keinoja äärinarratiivien vastustamiseen ja siten edistää Euroopan sopusointuista kehitystä.
Olen ARENAS-projektissa mukana ekstremististen narratiivien leviämistä (engl. circulation of extremist narratives) tutkivassa osaprojektissa (work package), jota koordinoi historioitsija Steven Forti Barcelonan autonomisesta yliopistosta. ARENAS-projektin Helsingin tiimiä johtaa Jean Monet -professori, poliittisen historian dosentti Katalin Miklóssy. Minun vastuullani on ”tehtävä” (task), jossa tehdään kvalitatiivista tutkimusta siitä, kuinka ekstremistiset narratiivit leviävät poliittisen diskurssin, perinteisen median ja uusien medioiden välillä. Tutkimuksen kvalitatiivisesti tarkasteltava aineisto valikoituu osaprojektin aiemmissa vaiheissa tuotetun ja analysoidun kvantitatiivisen aineiston perusteella.
Tutkin myös diskurssin, ideologian (erityisesti kieli-ideologian) ja performatiivisuuden teoriaa sekä vihapuhetta. Aiemmassa tutkimuksessani olen käsitellyt muun muassa sosiolingvistisen variaation kääntämistä kirjallisuudessa sekä alueellisia ja vähemmistökieliä koskevaa kielipolitiikkaa.
ARENAS-projektin osassa, joka on minun vastuullani, olemme hyödyntäneet Kielipankissa saatavilla olevia Suomen eduskunnassa pidettyjen puheiden aineistoa, erityisesti täysistuntojen osalta. Näiden aineistojen avulla olemme voineet tarkasti selvittää, kuinka perinteisessä ja uusissa medioissa keskustelunaiheeksi nousevat teemat vastaavat eduskunnassa käytävää poliittista keskustelua. Lisäksi tutkimuksessa on hyödynnetty ParlaMint-korpuksia ja projektia varten koottuja korpuksia, jotka koostuvat poliitikkojen sosiaalisen median viestinnästä eri maissa.
Kielipankin Suomi24-korpusta käytimme Yrjö Laurannon kanssa tehdyssä tutkimuksessa, jossa tarkastelimme sitä, kuinka nettikeskustelijat esittävät eriäviä ja myötämielisiä mielipiteitä sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöistä. Lisäksi hyödynsimme Suomi24-aineistoja Ulla Tuomarlan ja Karita Suomalaisen kanssa kirjoitetuissa suomenkielisessä ja englanninkielisessä artikkeleissa, joissa analysoitiin maahanmuuttoon liittyviä keskusteluja.
Määttä, S. & Kinnunen, T. 2024. The Interplay between Linguistic and Non-verbal Communication in an Interpreter-mediated Main Hearing of a Victim’s Testimony. Multilingua: Journal of Cross-Cultural and Interlanguage Communication 43(3), 299–330. DOI: 10.1515/multi-2023-0153
Määttä, S., Kinnunen, T., Kuusi, P. & Probirskaja, S. 2024. Kohderyhmätietous monikielisen kriisiviestinnän asiantuntijatyössä koronapandemian aikana. Työelämän tutkimus 22(4), 555–587. https://journal.fi/tyoelamantutkimus/article/view/142675
Määttä, S. 2023. Linguistic and Discursive Properties of Hate Speech and Speech Facilitating the Expression of Hatred: Evidence from Finnish and French Online Discussion Boards. Internet Pragmatics 6(2), 156–172. DOI: 10.1075/ip.00094.maa
Määttä, S. & Wiklund, M. 2023. Resolving Comprehension Problems in a Telephone-interpreted Screening Interview. Teoksessa: E. de Boe, J. Vranjes & H. Salaets (toim.) Interactional Dynamics in Remote Interpreting: Micro-analytical Approaches. New York: Routledge, 42–65. https://www.routledge.com/Interactional-Dynamics-in-Remote-Interpreting-Micro-analytical-Approaches/Boe-Vranjes-Salaets/p/book/9781032213286
Määttä, S. & Hall, M. 2022. Ideology and Discourse: Convergent and Divergent Developments. Teoksessa: S. Määttä & M. Hall (toim.) Mapping Ideology in Discourse Studies. Boston & Berlin: De Gruyter Mouton, 1–20. DOI: 10.1515/9781501513602-001
Määttä, S. & Lauranto, Y. 2022. Eriävän ja myötämielisen mielipiteen esittäminen sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjä koskevissa Suomi24-keskusteluissa. Virittäjä 126(2), 205–230. https://journal.fi/virittaja/article/view/100240
Määttä, S., Puumala, E. & Ylikomi, R. 2021. Linguistic, Psychological, and Epistemic Vulnerability in Asylum Procedures: An Interdisciplinary Approach. Discourse Studies 23(1), 46–66. DOI: 10.1177%2F1461445620942909
Määttä, S., Suomalainen, K. & Tuomarla, U. 2021. Everyday Discourse as a Space of Citizenship: The Linguistic Construction of In-groups and Out-groups in Online Discussion Boards. Citizenship Studies 25(6), 773–790. DOI: 10.1080/13621025.2021.1968715
Vernet, S. & Määttä, S. 2021. Modalités syntaxiques et argumentatives du discours homophobe en ligne : chroniques de la haine ordinaire. Mots – Les langages du politique 125, 35–51. https://journals.openedition.org/mots/27943
Määttä, S., Suomalainen, K. & Tuomarla, U. 2020. Maahanmuuttovastaisen ideologian ja ryhmäidentiteetin rakentuminen Suomi24-keskustelussa. Virittäjä 124(2), 190–216. https://journal.fi/virittaja/article/view/81931
FIN-CLARIN eli suomalaisten yliopistojen, CSC – Tieteen tietotekniikan keskuksen ja Kotimaisten kielten keskuksen muodostama konsortio auttaa ihmistieteiden tutkijoita käyttämään, jalostamaan, säilyttämään ja jakamaan tutkimusaineistoja. Aineistoja ja työkaluja tarjoaa Kielipankki.
Kaikki tähän saakka esitellyt Kielipankin käyttäjät löytyvät Kuukauden tutkija -arkistosta. Tämä artikkeli julkaistaan myös Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan verkkosivuilla.
