Kuva: Laura Horváth
Kielipankki koostuu kattavasta joukosta aineistoja sekä niiden tutkimiseen soveltuvista ohjelmistoista tehokkaassa laiteympäristössä. Sampsa Holopainen kertoo uralilaisten kielten historiaan liittyvästä tutkimuksestaan.
Olen Sampsa Holopainen, uralilaisten kielten historian tutkija. Tällä hetkellä työskentelen Itävallan tiedeakatemian APART-GSK-stipendillä post doc -tutkijana Wienin yliopiston suomalais-ugrilaisella laitoksella. Väitöskirjani tein Helsingin yliopistossa suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen alalla, väittelin joulukuussa 2019.
Tällä hetkellä tutkimusaiheeni on unkarin kielen ja laajemmin ugrilaisten kielten (unkarin, hantin ja mansin) äännehistoria, etymologia ja lainasanatutkimus. Tutkin näitä aiheita kaksivuotisessa (2021–2023) projektissani Hungarian historical phonology reexamined (with special focus on Ugric vocabulary and Iranian loanwords). Aiemmin olen tutkinut myös muiden uralilaisten kielten sanastokerrostumia ja varsinkin indoiranilaisten ja muiden indoeurooppalaisten kielten vaikutusta uralilaisten kielten sanastoon. Erityisesti itämerensuomalaisten kielten etymologiaa tutkin vuosina 2019–2021 FT Santeri Junttilan johtamassa, Koneen säätiön rahoittamassa Helsingin yliopiston hankkeessa Suomen vanhimman sanaston etymologinen verkkosanakirja.
Osana tämänhetkistä projektiani rakennan Kielipankin ylläpitämään Sanat-wikiin etymologista tietokantaa, jossa tarkastellaan kriittisesti unkarin, hantin ja mansin kielten yhteissanastoa (eli perinteisesti ugrilaiseen kantakieleen rekonstruoitua sanastoa) sekä unkarin varhaisia iranilaisia lainasanoja. Tietokanta sisältää etymologisia sana-artikkeleita, ja sinne on tarkoitus myöhemmässä vaiheessa lisätä myös äännehistoriaa havainnollistavia taulukoita. Wiki-tietokanta on vain osa projektiani, mutta se antaa hyvän keinon julkaista tutkimustietoa ja havaintoja nopeasti, helposti ja avoimesti.
Projektini tietokanta pohjautuu paljon laajempaan itämerensuomalaisten kielten etymologiseen tietokantaan, joka on kehitetty Santeri Junttilan johtamassa hankkeessa Suomen vanhimman sanaston etymologinen verkkosanakirja, jossa ovat työskennelleet myös dosentti Petri Kallio, FM Juha Kuokkala ja FM Juho Pystynen. Hanke jatkuu edelleen, mutta en itse työskentele siinä enää täyspäiväisesti. Tämä tietokantahanke on mielestäni erityisen merkittävä, koska sen puitteissa kehitettiin Sanat-wikiin hieno ja hyvin toimiva etymologiatietokanta, jonka pohjaa on sitten voinut hyödyntää myös muissa hankkeissa, kuten omassa Wienin-projektissani. Wiki-tietokanta antaa mahdollisuuden päivittää tutkimustietoa jatkuvasti ja luo hyvät puitteet tutkijoiden väliselle keskustelulle.
Yleisenä kehuna Kielipankille ja Sanat-wikille haluaisin tässä yhteydessä mainita helppokäyttöisyyden: en ole itse mikään kieliteknologi enkä kovin monimutkaista tietokantaa varmaankaan osaisi päivittää, mutta Sanat-wiki on erittäin kätevä työkalu, jota on selkeä käyttää.
Holopainen, Sampsa 2022: Uralilaisen lingvistisen paleontologian ongelmia – mitä sanasto voi kertoa kulttuurista? – Kaheinen, Kaisla & Leisiö, Larisa & Erkkilä, Riku & Qiu, Toivo E.H. (toim.), Hämeenmaalta Jamalille: kirja Tapani Salmiselle 07.04.2022. Helsinki: Helsingin yliopiston kirjasto. 101–114. DOI: 10.31885/9789515180858.9
Holopainen, Sampsa 2021: On the question of substitution of palatovelars in Indo-European loanwords into Uralic. – Suomalais-Ugrilaisen Seuran Aikakauskirja 98. 197–233. DOI: 10.33340/susa.95365
Junttila, Santeri & Holopainen, Sampsa & Pystynen, Juho 2020: Digital Etymological Dictionary of the Oldest Vocabulary of Finnish. – Rasprave 46, 2. 733–747. DOI: 10.31724/rihjj.46.2.15
FIN-CLARIN eli suomalaisten yliopistojen, CSC – Tieteen tietotekniikan keskuksen ja Kotimaisten kielten keskuksen muodostama konsortio auttaa humanististen tieteiden tutkijoita käyttämään, jalostamaan, säilyttämään ja jakamaan tutkimusaineistoja. Aineistoja ja työkaluja tarjoaa Kielipankki.
Kaikki tähän saakka esitellyt Kielipankin käyttäjät löytyvät Kuukauden tutkija -arkistosta. Tämä artikkeli julkaistaan myös Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan verkkosivuilla.
