Kuva: Lauri Laine
Kielipankki koostuu kattavasta joukosta aineistoja sekä niiden tutkimiseen soveltuvista ohjelmistoista tehokkaassa laiteympäristössä. Helsingin yliopiston muinaisen Lähi-idän tutkimuksen apulaisprofessori Saana Svärd kertoo, miten hän hyödyntää tutkimuksessaan Kielipankin palveluita.
Olen Saana Svärd, muinaisen Lähi-idän tutkimuksen apulaisprofessori ja Suomen Akatemian rahoittaman huippuyksikön ”Muinaisen Lähi-idän imperiumit” johtaja.
Alunperin olen assyriologi, mikä tarkoittaa sitä että tutkin erilaisia historiallisia ilmiöitä alkukielisten lähteiden avulla, eli muinaisen Lähi-idän nuolenpäätekstien perusteella. Olen tutkinut erityisesti sitä, mitä näistä lähteistä voidaan päätellä naisten asemasta muinaisessa Mesopotamiassa. Tämä tutkimus jatkuu yhä, mutta viimeisen neljän vuoden aikana olen keskittynyt enemmän digitaalisten ihmistieteiden kehittämiseen alallani. Muinaisesta Lähi-idästä on säilynyt meille satojatuhansia tekstejä, ja vaikka vain osa niistä on digitoitu, tutkimusaineistoa on paljon.
Johtamassani tiimissä (huippuyksikön tiimi 1) olemme tehneet monenlaista tutkimusta yhdistäen kieliteknologisia menetelmiä assyriologiaan. Tämän tyyppinen kieliteknologinen tutkimus on uutta muinaisen Lähi-idän tutkimuksessa ja siinä on paljon tutkimuspotentiaalia. Viimeisin artikkelimme liittyy pelkoon. Miten nuolenpääkirjoituksissa kuvaillaan pelkoa? Tarkemmin sanottuna muodostimme semanttisen kentän viidestä pelkoon liittyvästä verbistä ja niiden johdannaisista. Tulokset osoittavat muun muassa sen, että pelkoa kuvaava sanasto oli tässä muinaisessa seemiläisessä kielessä (nimeltään akkadi) hyvin eriytynyttä. Eri tekstigenreissä käytettiin erilaista pelkosanastoa ja osa pelkosanoista oli varattu hyvinkin erikoistuneeseen käyttöön. Esimerkiksi sana pirittu ”pelko” esiintyy lähes pelkästään tietyntyyppisessä rukouksessa.
Kielipankki liittyy olennaisesti tutkimukseeni. Digitoidut nuolenpäälähteemme ovat peräisin Open Richly Annotated Cuneiform Corpus -portaalista, mutta ovat saatavilla Kielipankissa (oracc). Kielipankin Korp-työkalun avulla olemme voineet tutkia kiinnostavia sanaesiintymiä tehokkaasti. Kehittämillämme kieliteknologisilla välineillä saamme kiinnostavia tuloksia vaikkapa yksittäisen sanan semanttisista ulottuvuuksista, mutta niitä pitää sitten tarkemmin tutkia kontekstissaan ja tämä on helposti mahdollista Korpin kautta. Korppiin on myös lisätty linkit kuhunkin tekstiin emoprojekteissaan, Open Richly Annotated Cuneiform Corpus -portaalissa joten tutkija pääsee halutessaan vaikka valokuvaan asti kustakin tekstistä.
Svärd, Saana, Tero Alstola, Heidi Jauhiainen, Aleksi Sahala, and Krister Lindén. Fear in Akkadian Texts. In S.-W. Hsu and J. Llop-Radua (eds.), The Expression of Emotions in Ancient Egypt and Mesopotamia. Culture and History of the Ancient Near East (CHANE), 116. Brill. Ilmestyy joulukuussa 2020 (https://brill.com/view/title/57151)
Tero Alstola, Shana Zaia, Aleksi Sahala, Heidi Jauhiainen, Saana Svärd, Krister Linden. 2019. “Aššur and His Friends: A Statistical Analysis of Neo-Assyrian Texts” Journal of Cuneiform Studies 71, pp. 159-180. https://doi.org/10.1086/703859
Saana Svärd, Heidi Jauhiainen, Aleksi Sahala, Krister Lindén 2018 ”Semantic Domains in Akkadian Texts” in Vanessa Juloux, Amy Gansell, & Alessandro di Ludovico, (eds.) CyberResearch on the Ancient Near East and Neighboring Regions: Case Studies on Archaeological Data, Objects, Texts, and Digital Archiving. Digital Biblical Studies 2. Brill: Leiden, pp 224-256. DOI: https://doi.org/10.1163/9789004375086_009
FIN-CLARIN eli suomalaisten yliopistojen, CSC – Tieteen tietotekniikan keskuksen ja Kotimaisten kielten keskuksen muodostama konsortio auttaa humanististen tieteiden tutkijoita käyttämään, jalostamaan, säilyttämään ja jakamaan tutkimusaineistoja. Aineistoja ja työkaluja tarjoaa Kielipankki.
Kaikki toistaiseksi esitellyt Kielipankin käyttäjät löytyvät Kuukauden tutkija -arkistosta. Tämä artikkeli julkaistaan myös Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan verkkosivuilla.
