Kuva: Hilla Reiniharju
Kielipankki koostuu kattavasta joukosta aineistoja sekä niiden tutkimiseen soveltuvista ohjelmistoista tehokkaassa laiteympäristössä. Oulun yliopiston tohtorikoulutettava Markus Juutinen kertoo Koltansaamen dokumentaatiokorpusta (2016) koskevasta tutkielmastaan.
Olen Markus Juutinen, filosofian maisteri Helsingin yliopistosta. Pääaineeni oli suomalais-ugrilainen kielentutkimus. Tätä nykyä olen tohtorikoulutettava saamen kielen oppiaineessa Oulun yliopistossa. Tutkin väitöskirjassani koltansaamen kielikontakteja.
Pro gradu -tutkielmassani tutkin koltansaamen -kin ja -kAAn -merkityksisten skalaaristen fokuspartikkeleiden käyttöä ja muutosta kielikontaktien vaikutuksesta. Erityisesti minua kiinnostivat, kuinka kontaktien katkeaminen venäjään ja uusi koltansaame-suomi -kaksikielisyys vaikuttivat rakenteisiin.
Keräsin tutkielmani aineistot 1900-luvun alussa kerätyistä folkloreteksteistä sekä 1970-luvulla ja vuonna 2007 kerätyistä puhutun kielen aineistoista. Käyttämäni puhutun kielen aineistot sisältyvät Kielipankista löytyvään Koltansaamen dokumentaatiokorpukseen (2016), jonka teossa olin itse mukana tutkimusavustajana. Korpus sisältää vajaat 20 tuntia aineistoa. Suuri osa aineistosta sisältää litteraatin, käännökset suomeksi ja englanniksi, yksittäisten sanojen sanaluokan sekä glossin. Osasta nauhoista sisältää vain litteraatin tai litteraatin ja suomennoksen.
FIN-CLARIN eli suomalaisten yliopistojen, CSC – Tieteen tietotekniikan keskuksen ja Kotimaisten kielten keskuksen muodostama konsortio auttaa humanististen tieteiden tutkijoita käyttämään, jalostamaan, säilyttämään ja jakamaan tutkimusaineistoja. Aineistoja ja työkaluja tarjoaa Kielipankki.
Kaikki toistaiseksi esitellyt Kielipankin käyttäjät löytyvät Kuukauden tutkija -arkistosta. Tämä artikkeli on julkaistu myös Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan verkkosivuilla.
