Kuva: Sigga-Marja Magga
Kielipankki koostuu kattavasta joukosta aineistoja sekä niiden tutkimiseen soveltuvista ohjelmistoista tehokkaassa laiteympäristössä. Marko Jouste kertoo meille saamelaiseen kulttuuriin liittyvästä tutkimuksestaan ja työstään Giellagas-instituutin puhuttujen saamen kielten korpuksen parissa.
Olen Marko Jouste, yliopistonlehtori ja saamelaisen kulttuurin dosentti Oulun yliopiston Giellagas-instituutista, jossa olen työskennellyt 2010-luvun alusta saakka. Tutkimukseni liittyy saamelaiseen kulttuuriin, musiikkiin ja historiaan. Lisäksi toimin Giellagas-instituutin Saamelaisen kulttuuriarkiston kehittäjänä. Akateemisen työn ohella teen töitä muusikkona muun muassa musiikkiyhtyeissä Ulla Pirttijärvi & Ulda ja Suõmmkar.
Pääasiallinen tutkimuskohteeni on saamelainen musiikki, kulttuuri ja historia. Kiinnostukseni liittyy erityisesti historiallisiin ääniteaineistoihin. Tällä hetkellä johtamiani aktiivisia tutkimusprojekteja ovat Pohjoissaamelainen satukirja 1956 – Historiallisen arkistoaineiston palauttaminen yhteisölle ja avoimen käytön eettisten ja oikeudellisten käytäntöjen kehittäminen (Koneen säätiö), Skolt Saami Dance: The Transformative Journey of Tradition, Resilience, and the Arctic Quadrille yhdessä tanssitutkija Petri Hopun kanssa (Jenny ja Antti Wihurin säätiö) sekä Jaakko Sverloffin elämänkaari – Petsamon Suonikylästä maailmansotien kautta kolttasaamelaisten johtajaksi (Jenny ja Antti Wihurin säätiö).
Saamelaisiin kieliaineistoihin liittyi myös vuosina 2016–2018 toiminnassa ollut Suomen Akatemian kärkihanke Kolttasaamelainen muistipankki – Pilottihanke arkistoissa olevien kolttasaamelaisten musiikki-, kieli- ja kulttuuriaineistojen hallinnasta ja kulttuurirevitalisaatiosta. Näillä hankkeilla pyrin tukemaan yhteisön osallisuutta, edistämään eettisiä käytäntöjä arkistotyössä, ja edistämään saamelaisen kulttuuriperinnön elvyttämistä ja säilyttämistä.
Kielipankki liittyy työhöni pääasiallisesti arkistotyön kautta. Saamelaisella kulttuuriarkistolla on ollut jo 2010-luvulta saakka yhteistyötä Kielipankin kanssa saamen kieliaineistoihin liittyen ja niiden hyödyntämiseen sekä tieteellisessä tutkimuksessa että kieliyhteisöissä. Giellagas-instituutin puhuttujen saamen kielten korpus sisältää tällä hetkellä erityisesti kolmea Suomessa puhuttavaa saamea, pohjois-, inarin ja koltansaamea. Ensimmäinen Kielipankkiin liitetty osakorpus oli Pohjoissaamen näytekorpus ja keväällä 2025 tätä täydennetään inarinsaamen puhutun kielen korpuksella.
FIN-CLARIN-konsortio on myös rahoittanut Saamelaisessa kulttuuriarkistossa tehtävää korpustyötä vuosina 2014, 2019 ja 2022. Tämä yhteistyö parantaa merkittävästi saamenkielisen aineiston saatavuutta, säilyttämistä ja käytettävyyttä. Luonnollisesti käytän myös Korp-palvelua erityisesti liittyen omaan tutkimukseeni.
Petri Hoppu & Marko Jouste (2025). Skolt Saami Dance: The Transformative Journey of Tradition, Resilience, and the Arctic Quadrille. London: Bloomsbury. [Painossa]
Jouste, Marko (2022) ”Skolt Saami Leuʹdd. Tradition as a medium of individual and collective remembrance”. The Sámi World. Edited by Sanna Valkonen, Áile Aikio, Saara Alakorva and Sigga-Marja Magga. London: Routledge, pp. 53–71.
Jouste, Marko & Mettovaara, Jukka & Morottaja, Petter & Partanen, Niko (2022). Archive Infrastructure and Spoken Language Corpora for Saami Languages in Finland. The 6th Digital Humanities in the Nordic and Baltic Countries 2022 Conference (DHNB 2022), Uppsala, Sweden, March 15-18, 2022. CEUR Workshop Proceedings. Aachen: RWTH Aachen University, pp. 269–278. https://ceur-ws.org/Vol-3232/paper25.pdf
Jouste, Marko & Lehtola, Veli-Pekka & Juutinen, Markus & Tanhua, Sonja (2022). ”Jääkk Sverloff johtajana ja kulttuuritulkkina – Kolttasaamelaisten historian käänteitä 1900-luvulla”. [Jääkk Sverloff as a Leader and a Cultural Interpreter – Turning points of Skolt Saami history in 20th century]. Suomen rajaseutujen kolonialismi. [Colonialism of Finnish Borderlands]. Toim. Rinna Kullaa, Janne Lahti ja Sami Lakomäki. Helsinki: Gaudeamus.
Jouste, Marko (2020). ”Suonikylän kolttasaamelainen itkuperinne 1900-luvulla”. [The Skolt Saami Lament Tradition of Suonikylä in the 20th Century]. Etnomusikologian vuosikirja Vol 32. Toim. Janne Mäkelä, Kaj Ahlsved, Viliina Silvonen. Helsinki: Suomen etnomusikologinen seura, pp. 10–45. https://doi.org/10.23985/evk.90118
Marko Jouste, Markus Juutinen, Eino Koponen (2020). ”Kolttasaamelaisen Näskk Moshnikoffin leuʹdd-kielen idiolekti ”. [The Idiolect of leuʹdd Language of Skolt Saami Näskk Moshnikoff]. Kulttuurintutkimus Vol 37, 1–2, pp. 32–56. Toim. Janne Saarikivi, Pirjo Kristiina Virtanen. Joensuu: Kulttuurintutkimuksen seura ry. https://journal.fi/kulttuurintutkimus/article/view/98099
Taarna Valtonen, Kati Kallio, Marko Jouste (2019). ”Olaus Sirman runojen vertailevaa luentaa -runojen poetiikka suhteessa suullisiin ja kirjallisiin lähikulttuureihin”. [Comparative Reading of Poems by Olaus Sirma. The Poetics of Poems in Relation to Oral and Literal Cultures Nearby]. Suomalais-Ugrilainen Seuran Aikakauskirja 97. Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, pp. 109–152. https://doi.org/10.33340/susa.75266
Marko Jouste, Markus Juutinen, Miika Lehtinen (2019): ”Isak Saba ja Paččjogas 1919:s čohkejuvvon nuortalaš leuʹddat. Isak Saba og de skoltesamiske leuʹddene som ble samlet inn i Paččjokk i 1919”. [Isak Saba and the Skolt Saami Leuʹdds Collected in Paččjogg in 1919]. Optegnelser. Isak Sabas folkeminnesamling. Čállosat. Isak Saba álbmotmuitočoakkáldat, Norsk Folkeminnelags skrifter 173 Oslo: Skandinavian Academic Press, pp. 283–301.
Jouste, Marko (2017). ”Áillohaš ja uuden joiun synty”. [Nils-Aslak Valkeapää and the Birth of the New Yoik]. Minä soin. Mun čuojan: Kirjoituksia Nils-Aslak Valkeapään elämäntyöstä. Toim. Valtonen, Taarna; Valkeapää, Leena. Rovaniemi: Lapland university press, pp. 233–258.
Marko Jouste (2011). Tullâčalmaaš kirdâččij ’tulisilmill lenteli’ – Inarinsaamelainen 1900-luvun alun musiikkikulttuuri paikallisen perinteen ja ympäröivien kulttuurien vuorovaikutuksessa. [The One Who Flew with the Fire eyes – The Musical Culture of the Aanar Sámi People in the Interaction of the Local Tradition and the Neighbouring Cultures]. Acta Universitatis Tamperensis 1650. Tampere: Tampere University Press. https://urn.fi/urn:isbn:978-951-44-8551-0
FIN-CLARIN eli suomalaisten yliopistojen, CSC – Tieteen tietotekniikan keskuksen ja Kotimaisten kielten keskuksen muodostama konsortio auttaa ihmistieteiden tutkijoita käyttämään, jalostamaan, säilyttämään ja jakamaan tutkimusaineistoja. Aineistoja ja työkaluja tarjoaa Kielipankki.
Kaikki tähän saakka esitellyt Kielipankin käyttäjät löytyvät Kuukauden tutkija -arkistosta. Tämä artikkeli julkaistaan myös Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan verkkosivuilla.
