Kuva: Satu Kokkonen
Kielipankki koostuu kattavasta joukosta aineistoja sekä niiden tutkimiseen soveltuvista ohjelmistoista tehokkaassa laiteympäristössä. Marjatta Palander kertoo meille tutkimuksestaan karjalan kielen eri murteiden parissa. Tutkimushankkeiden myötä on syntynyt myös karjalan kielen puhekorpuksia, jotka ovat tulossa saataville Kielipankin kautta.
Olen Marjatta Palander, suomen kielen emeritaprofessori Itä-Suomen yliopiston humanistiselta osastolta. Olen johtanut juuri päättynyttä Suomen Akatemian rahoittamaa KATVE-tutkimushanketta (Muutto ja kielellinen eriytyminen: karjala Tverissä ja Suomessa).
Työurallani olen tutkinut erityisesti suomen itämurteita mutta 2000-luvulla kahdessa tutkimushankkeessa myös karjalan kieltä. FINKA-hankkeessa (2011–2014) kohteena olivat Raja-Karjalan murteet. KATVE-hankkeessa (2018–2022) puolestaan on selvitetty Raja-Karjalan ja Tverin karjalan murteiden eroja ja yhtäläisyyksiä. Nämä karjalan murteet polveutuvat yhteisestä varsinaiskarjalan etelämurteesta, jota puhuttiin nykyisen Itä-Suomen alueella vielä 1600-luvun alkupuolella. Ruotsin valloitettua Itä-Suomen suurin osa alueen karjalankielisestä väestöstä pakeni Venäjälle, aina Tveriin saakka. Tverin karjalaiset ovat siitä lähtien eläneet vailla kontakteja muihin karjalaisiin. KATVE-hankkeessa olemme tutkineet, millaisia vaikutuksia noin 350 vuoden ajalla on ollut murteiden eriytymiseen.
Tutkimuksemme koskee muun muassa lauserakenteen piirteitä, omistusmuotoja ja sanastoa. Selvitämme myös, missä määrin rajakarjalaistaustaiset ja tverinkarjalaiset ymmärtävät toistensa murteita. Omissa tutkimuksissani olen tarkastellut karjalaisten kielitietoisuutta kansanlingvistisillä menetelmillä. Lisäksi olen tutkinut, millaista ajallista vaihtelua on yhdessä rajakarjalaisidiolektissa, josta on tallenteita 17 vuoden ajalta.
Olemme 2010- ja 2020-lukujen tutkimushankkeissa luoneet yhteensä kolme karjalan kielen puhekorpusta, jotka sisältävät äänitettyjä murrehaastatteluja ja niiden FU-transkriptiolla tuotettuja litterointeja: Raja-Karjalan korpus (119 h) perustuu Kotimaisten kielten keskuksessa säilytettäviin, 1960–70-luvuilla tallennettuihin haastatteluihin. Myös Tverinkarjalan korpus 1957–1971 (n. 30 h) on koottu Kotimaisten kielten keskuksen äänitteistä. Viimeaikaista tverinkarjalaa edustaa Tverinkarjalan korpus 2016–2019 (n. 15 h), jonka aineiston ovat koonneet KATVE-hankkeen tutkijat ja karjalan kielen opiskelijat kenttäretkillämme. Kaikki korpukset on luovutettu Kielipankkiin, jotta tutkijoilla olisi aiempaa enemmän sähköisiä aineistoja uhanalaisesta vähemmistökielestä karjalasta.
Palander, Marjatta 2015. Rajakarjalaistaustaisten ja muiden suomalaisten käsityksiä karjalasta. Virittäjä, 119(1), 34–66. Saatavilla: https://journal.fi/virittaja/article/view/41260
Palander, Marjatta & Mäkisalo, Jukka 2022. Reaaliaikatutkimus rajakarjalaisidiolektista. Virittäjä, 126(3), 339–368.
Palander, Marjatta & Riionheimo, Helka 2018. Miten Raja-Karjalan murre eroaa suomesta? Rajakarjalaistaustaiset pohjoiskarjalaiset kuuntelutestissä. Sananjalka, 60(60.), 49–70. DOI: 10.30673/sja.69997
Riionheimo, Helka & Palander, Marjatta 2017. Rajakarjalainen kuuntelutesti: havainnoijina suomen kielen yliopisto-opiskelijat. Lähivørdlusi/Lähivertailuja 27, 212–241. Eesti rakenduslingvistika ühing. Tallinn. DOI: 10.5128/LV27.07
Uusitupa, Milla, Koivisto, Vesa & Palander, Marjatta 2017. Raja-Karjalan murteet ja raja-alueiden kielimuotojen nimitykset. Virittäjä 121(1), 67–106. Saatavilla: https://journal.fi/virittaja/article/view/53121
FIN-CLARIN eli suomalaisten yliopistojen, CSC – Tieteen tietotekniikan keskuksen ja Kotimaisten kielten keskuksen muodostama konsortio auttaa humanististen tieteiden tutkijoita käyttämään, jalostamaan, säilyttämään ja jakamaan tutkimusaineistoja. Aineistoja ja työkaluja tarjoaa Kielipankki.
Kaikki tähän saakka esitellyt Kielipankin käyttäjät löytyvät Kuukauden tutkija -arkistosta. Tämä artikkeli julkaistaan myös Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan verkkosivuilla.
