Kuva: Varpu Heiskanen, Itä-Suomen yliopisto
Kielipankki koostuu kattavasta joukosta aineistoja sekä niiden tutkimiseen soveltuvista ohjelmistoista tehokkaassa laiteympäristössä. Itä-Suomen yliopiston väitöskirjatutkija Ilja Moshnikov kertoo tekemästään tutkimuksesta, jossa hän hyödyntää Kielipankin kieliresursseja Raja-Karjalan korpus ja Digitaalinen muoto-opin arkisto (DMA).
Olen Ilja Moshnikov, väitöskirjatutkija Itä-Suomen yliopistosta. Työskentelen tällä hetkellä Karjalan tutkimuslaitoksella Joensuun kampuksella. Olen kotoisin Venäjän Karjalasta, Aunuksen Uutjärven kylästä. Opiskelin karjalan ja suomen kieltä Petroskoin yliopistossa, josta valmistuin vuonna 2010. Sittemmin suoritin vuonna 2014 maisterin tutkinnon suomen kieli pääaineenani Itä-Suomen yliopistossa. Väitöskirjan lisäksi minua kiinnostaa karjalan kielen nykytilanne ja käyttö, erityisesti sen käyttö digitaalisissa ympäristöissä ja karjalankielinen Wikipedia. Toinen äidinkielistäni on livvinkarjala.
Teen väitöskirjaa rajakarjalaismurteista. Kyseisiä murteita puhuttiin Suomen Raja-Karjalassa ennen toista maailmansotaa. Rajakarjalaismurteet kuuluvat kielellisesti karjalan kieleen. Suomessa karjalan kielen puhujia arvioidaan olevan viidestä kymmeneen tuhanteen. Suurin osa heistä on rajakarjalaistaustaisia. Tarkastelen omassa tutkimuksessani kielikontakti- ja variaationtutkimuksen näkökulmasta, miten suomen kieli ja karjalan kielen kaksi murretta (varsinaiskarjalan eteläkarjala ja livvinkarjala) ovat keskenään sekoittuneet rajakarjalaismurteissa. Tapaustutkimuksena on NUT-partisiipin variaatio rajakarjalaismurteissa (esim. olen antanut, ei mennyt). Pyrin selittämään variaatiota tilastomenetelmien avulla, sillä saman informantin puheessa saattaa esiintyä jopa yhdeksän eri partisiippivarianttia, joista osa kuuluu karjalan ja osa suomen murteisiin.
Olen kerännyt tutkimusaineistoni Raja-Karjalan korpuksesta, joka löytyy nykyisin Kielipankin kokoelmista. Maisterinopintojeni aikana olen ollut mukana korpuksen työstämisessä. Tämän lisäksi käytän myös Kielipankin Digitaalista muoto-opin arkistoa (DMA). Olen esimerkiksi katsonut, mikä on NUT-partisiipin edustus suomen kielen murteissa ja erityisesti rajakarjalaismurteiden naapurimurteissa. Käytän myös esimerkiksi viikoittain Karjalan kielen sanakirjan sähköistä versiota.
MOSHNIKOV, ILIA 2014: NUT-partisiipin variaatio Ilomantsin rajakarjalaismurteessa. Pro gradu -Master’. Itä-Suomen yliopisto, Finnish language. Saatavilla: http://epublications.uef.fi/pub/urn_nbn_fi_uef-20140271/urn_nbn_fi_uef-20140271.pdf .
MOSHNIKOV, ILIA 2018: NUT-partisiipin variaatiosta rajakarjalaismurteissa: (n)nA-, n- ja nUn-partisiippien keskinäisestä suhteesta. – Lähivõrdlusi. Lähivertailuja 28 s. 263–284. Saatavilla: http://arhiiv.rakenduslingvistika.ee/ajakirjad/index.php/lahivordlusi/article/view/LV28.08
MOSHNIKOV, ILIA (tulossa): Ol´ noussun sih edee, tottunuh ol´ ga ei syttyny. Tapaustutkimus variaatiosta Suojärven rajakarjalaismurteessa. Karjalankieliset identiteetit rajalla –symposiumiin pohjautuva artikkelikokoelma, Pekka Suutari (toim.).
.
FIN-CLARIN eli suomalaisten yliopistojen, CSC – Tieteen tietotekniikan keskuksen ja Kotimaisten kielten keskuksen muodostama konsortio auttaa humanististen tieteiden tutkijoita käyttämään, jalostamaan, säilyttämään ja jakamaan tutkimusaineistoja. Aineistoja ja työkaluja tarjoaa Kielipankki.
Kaikki toistaiseksi esitellyt Kielipankin käyttäjät löytyvät Kuukauden tutkija -arkistosta. Tämä artikkeli julkaistaan myös Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan verkkosivuilla.
