Kuva: Emmi Pollari
Kielipankki koostuu kattavasta joukosta aineistoja sekä niiden tutkimiseen soveltuvista ohjelmistoista tehokkaassa laiteympäristössä. Heidi Niva kertoo meille suomen kielen kieliopin ilmiöihin liittyvästä tutkimuksestaan sekä vepsä–suomi-sanakirjahankkeesta. Käynnissä on myös yhteistutkimus, jossa selvitetään, millainen verkkokeskusteluja sisältävä korpus on aineistolähteenä kielentutkijalle.
Olen Heidi Niva, post doc -vaiheessa oleva suomen kielen tutkija. Tällä hetkellä toimin Suomen kielen ja kulttuurin lehtorin sijaisena Helsingin yliopistolla. Olen aktiivisesti mukana myös LOST DOC -kollektiivissa, joka on kielentutkimuksen post doc -tutkijoiden yhteisö.
Sekä väitöskirjassani että sen jälkeen tutkimukseni ytimessä ovat kielioppiin kuuluvat ilmiöt. Olen tutkinut muun muassa rakenteita, joilla ilmaistaan futuurisuutta. Nyt olen mukana yhteisprojektissa, jossa tutkimme avertiivisuutta eli toteutumattomuutta ilmaisevia rakenteita. Lisäksi toimin hankkeessa, jonka tarkoituksena on laatia vepsä–suomi-sanakirja. Vepsä on suomelle läheinen mutta uhanalainen sukukieli, jota puhutaan Äänisen eteläpuolella. Sanakirjahankkeen ohella teen tutkimusta myös vepsän adpositiorakenteista.
Kieliopin tutkimuksessa minua ei kiinnosta niinkään normatiivisuus vaan se, miten ihmiset tosiasiassa käyttävät kielellisiä rakenteita ja millaisia merkityksiä ja sävyjä rakenteilla voidaan ilmaista. Tätä varten olen käyttänyt Kielipankin aineistoja: nykysuomen tutkimiseen Suomi24 virkkeet -korpusta 2001–2020 ja nykysuomea vanhemman kielimuodon tarkasteluun Varhaisnykysuomen ja Vanhan kirjasuomen korpuksia. Parhaillaan hyödynnän myös 1990- ja 2000-luvun suomalaisia aikakaus- ja sanomalehtiä -korpusta sekä STT:n uutisarkisto 1992–2018 -korpusta.
Itse asiassa Suomi24 virkkeet -korpus 2001–2020 itsessään on yhteistutkimuksemme kohteena Max Wahlströmin ja Olli Silvennoisen kanssa. Kyseisessä korpuksessa on kiinnostavaa se, että se pitkälti edustaa vapaamuotoista kielenkäyttöä mutta on kielenpiirteiltään silti erilaista kuin puhuttu kieli. Lisäksi korpus on kielenkäytön formaalisuuden ja kielenilmiöiden esiintymisen suhteen vaihteleva aineistolähde, mihin näyttävät vaikuttavan keskustelupalstan moninaiset keskustelunaiheet ja niihin kytkeytyvä ilmaisutyyli. Tekeillä olevassa artikkelissamme tarkastelemme kriittisesti sitä, millainen lähde kielentutkijalle Suomi24-korpus oikeastaan on.
Niva, Heidi 2022: Suomen progressiivirakenne intentioiden ja ennakoinnin ilmaisuissa. Helsinki: Helsingin yliopisto. Saatavilla: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-8727-7
Niva, Heidi 2024: Tulen muistamaan hänet aina. Tulla V-mAAn vääjäämättömän tulevaisuuden ilmaisukeinona. Virittäjä 128(2), 238–263. DOI: 10.23982/vir.126878
FIN-CLARIN eli suomalaisten yliopistojen, CSC – Tieteen tietotekniikan keskuksen ja Kotimaisten kielten keskuksen muodostama konsortio auttaa ihmistieteiden tutkijoita käyttämään, jalostamaan, säilyttämään ja jakamaan tutkimusaineistoja. Aineistoja ja työkaluja tarjoaa Kielipankki.
Kaikki tähän saakka esitellyt Kielipankin käyttäjät löytyvät Kuukauden tutkija -arkistosta. Tämä artikkeli julkaistaan myös Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan verkkosivuilla.
