Kuva: Gwenaëlle Bauvois
Kielipankki koostuu kattavasta joukosta aineistoja sekä niiden tutkimiseen soveltuvista ohjelmistoista tehokkaassa laiteympäristössä. Gwenaëlle Bauvois kertoo Kielipankissa olevaan Eduskunnan täysistuntojen ladattavaan versioon 1 ja muihin media-aineistoihin liittyvästä tutkimuksestaan.
Olen tutkija etnisten suhteiden ja nationalismin tutkimuskeskuksessa (CEREN) Helsingin yliopiston Svenska social- och kommunalhögskolanissa (Soc&kom). Olen sosiologian tohtori.
Minua kiinnostavat oikeistopopulismi, vastamedia, uusinformaatio, hybridimedia ja totuudenjälkeisyys. Todellisen kipinän näihin ilmiöihin sain vuonna 2015 Charlie Hebdo -tapahtumien jälkeen, ja siitä saakka olen työskennellyt kyseisten aiheiden parissa.
Vuosina 2016–2019 työskentelimme kollegoideni Niko Pyrhösen ja Tuukka Ylä-Anttilan kanssa tutkimushankkeessa nimeltä Mobilizing ’the Disenfranchised’ in Finland, France and the United states. Post-truth public stories in the transnational hybrid media space. Tutkimme sitä, kuinka vastamedia voi saada liikkeelle sellaisten ihmisten yhteisön, joka on menettämässä luottamuksensa valtamediaan ja kokee, ettei saa ääntään kuuluville. ’Vastamedialla’ tarkoitamme tiettyjen asioiden ajamiseen sitoutunutta mediaa, joka näkee itsensä perinteisen median ja vallitsevan järjestelmän vastavoimana. Hankettamme varten keräsimme aineistoa suomalaisista, ranskalaisista ja yhdysvaltalaisista verkkomedioista.
Julkaisimme joitakin tutkimushankkeemme tuloksia yhteisjulkaisussamme Politicization of migration in the countermedia style: A computational and qualitative analysis of populist discourse (2019). Artikkelissa tarkastelimme sitä, käytetäänkö vastamedian tyyliä myös ’korkean tason politiikassa’ – tässä tapauksessa Suomen eduskunnassa – ja mikäli käytetään, kuinka ja mitkä tahot näin tekevät. Helsingin Sanomiin, MV Lehteen (vuodet 2015-2017) ja Eduskunnan täysistuntoihin (v. 2015-2016) perustuva laskennallinen ja laadullinen analyysimme osoitti, että vastamedian tyyliin kuuluvia ilmauksia todellakin käytettiin eduskuntakeskustelussa. Kyseisiä tyylikeinoja suosi erityisesti populistinen oikeistopuolue Perussuomalaiset ns. ”pakolaiskriisiä” koskevan väittelyn aikana.
Yhtenä tämän tutkimuksen aineistona käytimme Kielipankissa olevaan Eduskunnan täysistuntojen ladattavaan versioon 1 sisältyviä pöytäkirjoja vuosilta 2015-2016. Valitsemamme osa-aineisto sisälsi 183 täysistunnon ja kaikkiaan 6819 puheen transkriptiot, joita analysoitiin sekä laskennallisesti että laadullisesti.
Tuukka Ylä-Anttila, Gwenaëlle Bauvois & Niko Pyrhönen (2019). Politicization of migration in the countermedia style: A computational and qualitative analysis of populist discourse. Discourse, Context & Media 32: 1–8. Saatavilla: https://doi.org/10.1016/j.dcm.2019.100326.
FIN-CLARIN eli suomalaisten yliopistojen, CSC – Tieteen tietotekniikan keskuksen ja Kotimaisten kielten keskuksen muodostama konsortio auttaa humanististen tieteiden tutkijoita käyttämään, jalostamaan, säilyttämään ja jakamaan tutkimusaineistoja. Aineistoja ja työkaluja tarjoaa Kielipankki.
Kaikki tähän saakka esitellyt Kielipankin käyttäjät löytyvät Kuukauden tutkija -arkistosta. Tämä artikkeli julkaistaan myös Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan verkkosivuilla.
