Kielipankki koostuu kattavasta joukosta aineistoja sekä niiden tutkimiseen soveltuvista ohjelmistoista tehokkaassa laiteympäristössä. Elina Vaahensalo kertoo meille verkkokeskusteluissa syntyvään vastakkainasetteluun ja toiseuteen liittyvästä tutkimuksestaan.
Olen Elina Vaahensalo, digitaalisen kulttuurin väitöskirjatutkija Turun yliopiston humanistisessa tiedekunnassa, digitaalisen kulttuurin, maiseman ja kulttuuriperinnön tutkinto-ohjelmassa. Lisäksi lokakuun alussa aloitan työskentelyn tutkijana Tampereen yliopiston koordinoimassa “Solidariteetit käytäntöön – Nuorten arkiyhteisöt tunnustuksen lähteenä ja ehkäisevän sosiaalityön areenana” -akatemiahankkeessa (SoliPro).
Käsittelen väitöskirjassani toiseutta tuottavaa verkkokeskustelua erityisesti anonyymien suomenkielisten verkkoyhteisöjen näkökulmasta. Olen kiinnostunut siitä, miten vastakkainasettelua, ulkopuolisuutta ja jopa väkivaltaista vihamielisyyttä rakennetaan suomenkielisissä verkkokeskustelukulttuureissa, ja millaisia erilaisia muotoja toiseus eri kulttuureissa ottaa. Toiseus on siitä hedelmällinen käsitteellinen lähtökohta verkkokeskustelujen tutkimukseen, että sen avulla voi moninaisesti hahmotella niin yhteisöllisyyden, ryhmäidentiteettien kuin myös ulkopuolisuuden ja huonommaksi arvotetun erilaisuuden kuvauksia. Toiseudella onkin suomenkielisissä verkkokeskusteluissa hyvin keskenään erilaisia – ja myös ristiriitaisia – muotoja: toinen voi olla väkivaltaisesti ja epäinhimillistävästi vastustettava vihollinen, mutta myös samaistuttava kohtalotoveri, jonka kanssa jaetaan yhteisiä, vertaistuellisia marginalisaation kokemuksia.
Lisäksi olemme kollegani Lilli Sihvosen kanssa tutkineet verkkokulttuureja media-arkeologisesta viitekehyksestä käsin. Olemme kiinnostuneita erityisesti siitä, mitä tapahtuu kun jokin verkkokulttuurinen ilmiö tai objekti – viraaliksi kasvanut meemi tai sosiaalisen median alusta – kuolee, ja millaista kuolemanjälkeistä elämää näihin voi liittyä. Kiinnostuksemme taustalla vaikuttaa havainto siitä, miten haavoittuvaisia digisyntyiset ilmiöt ovat. Näkökulmamme mukaan erityisen haavoittuvaisessa asemassa ovat esimerkiksi suomenkieliset verkkoilmiöt, jotka eivät useinkaan leviä maailmanlaajuisiksi, eivätkä siten tallennu kovinkaan laajalle verkkoon. Suomenkielisten verkkokulttuuristen ilmiöiden tallennuksessa Kielipankki onkin tehnyt kullanarvoista työtä tallentaen verkkokeskustelua sekä Suomi24-foorumilta että Ylilauta-kuvafoorumilta.
SoliPro-hankkeeseen sijoittuvassa tutkimuksessani tulen jatkamaan toiseuttamista käsittelevää työtäni, mutta vielä vankemmin yhteisöllisyyden ja solidariteettien näkökulmasta. Tavoitteeni on tarkastella nuorten sosiaalisessa mediassa jakamia yhteisöllisyyden, toiseuden ja solidariteetin kuvauksia.
Tuoreemmassa tutkimuksessani olen hyödyntänyt itse keräämiäni, laadullisia ja etnografisella otteella kerättyjä verkkokeskusteluaineistoja, mutta Kielipankin Suomi24-aineistolla on merkittävä rooli tutkijanurani alkamisen kannalta. Vuonna 2017 aloitin tutkimusavustajana Suomen Akatemian rahoittamassa, Kielipankin Suomi24-aineiston ympärille rakentuneessa “Citizen Mindscapes” -konsortiohankkeessa, jonka puitteissa kirjoitin myös pro gradu -tutkielmani. Kehittelin jo tuolloin toiseuttavan verkkokeskustelun käsitettä ja Suomi24-aineiston avulla testasin sen tunnistamista sekä määrällistä mittaamista. Korpuspohjaisen tutkimuksen kokeileminen oli tällaiselle kulttuuritutkijalle melkoinen sukellus tuntemattomaan. Se oli kuitenkin kaikkine haasteineen arvokas opetus siitä, miten hieno tilaisuus opinnäytetyö on kokeilla erilaisia tutkimuksen tekemisen työkaluja – myös oman mukavuusalueen ulkopuolelta.
Nykyään myös opetan jonkin verran digitaalisen kulttuurin opiskelijoita ja käsittelen opetuksessani erityisesti verkkokeskustelujen laadulliseen tutkimukseen liittyviä työkaluja ja menetelmiä. Pyrinkin aina kannustamaan opiskelijoita hyödyntämään Kielipankin verkkokeskusteluaineistoja, sillä ne ovat ainutlaatuisia kokonaisuuksia suomenkielisestä verkkokulttuurista sekä osoitus myös siitä, että verkossa käytetty kieli on tallentamisen ja muistamisen arvoista.
Vaahensalo, E., & Sihvonen, L. (2022). Elävät, kuolleet ja elävät kuolleet keskustelufoorumit: verkkoyhteisöjen elämänvaiheet ja niiden tutkiminen. In R. Mähkä, M. Ahonen, N. Heikkilä, S. Ollitervo, & M. Räsänen (Eds.), Kulttuurihistorian tutkimusmenetelmät (pp. 411-429). Turun yliopisto.
Vaahensalo, E. (2022). ”Uuniin siitä” – Väkivaltainen ja toiseuttava verkkokeskustelu Ylilaudalla. Lähikuva – audiovisuaalisen kulttuurin tieteellinen julkaisu, 35(3), 29–44. https://doi.org/10.23994/lk.121893
Vaahensalo, E. (2022). Organisaatiot ja toiseuttava verkkokeskustelu. In H. Kantanen & M. Koskela (Eds.), Procomma Academic 2022: Poikkeuksellinen viestintä. ProCom – Viestinnän ammattilaiset ry. https://doi.org/10.31885/2022.00001
Vaahensalo, E. (2021). Samanlaista toiseuttamista, erilaisia toisia: Toiseuttavan verkkokeskustelun muodot anonyymeissä suomenkielisissä keskustelukulttuureissa. Media & Viestintä, 44(3), 1–29. https://doi.org/10.23983/mv.111507
Vaahensalo, E. (2021). Kontekstualisointimalli sosiaalisen median lähdekritiikin avaimena. Informaatiotutkimus, 40(3), 110–141. https://doi.org/10.23978/inf.107897
Vaahensalo, E. (2021). Creating the other in online interaction: Othering online discourse theory. In J. Bailey, A. Flynn, & N. Henry (Eds.), Handbook on technology-facilitated violence and abuse: International perspectives and experiences (pp. 227-246). Emerald Studies on Digital Crime, Technology & Social Harms. https://doi.org/10.1108/978-1-83982-848-520211016
Suominen, J., Saarikoski, P., & Vaahensalo, E. (2019). Digitaalisia kohtaamisia: Verkkokeskustelut BBS-purkeista sosiaaliseen mediaan. Helsinki: Gaudeamus.
FIN-CLARIN eli suomalaisten yliopistojen, CSC – Tieteen tietotekniikan keskuksen ja Kotimaisten kielten keskuksen muodostama konsortio auttaa ihmistieteiden tutkijoita käyttämään, jalostamaan, säilyttämään ja jakamaan tutkimusaineistoja. Aineistoja ja työkaluja tarjoaa Kielipankki.
Kaikki tähän saakka esitellyt Kielipankin käyttäjät löytyvät Kuukauden tutkija -arkistosta. Tämä artikkeli julkaistaan myös Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan verkkosivuilla.