Kuva: Tapio Laitinen
Kielipankki koostuu kattavasta joukosta aineistoja sekä niiden tutkimiseen soveltuvista ohjelmistoista tehokkaassa laiteympäristössä. Jyväskylän yliopiston tutkijatohtori Anna Puupponen kertoo, miten hän hyödyntää tutkimuksessaan Kielipankin aineistoja Suomalaisen viittomakielen korpus ja ProGram-aineisto, lumiukko- ja sammakkotarinat.
Olen Anna Puupponen ja työskentelen tutkijatohtorina Jyväskylän yliopiston viittomakielen keskuksessa. Sain väitöskirjani valmiiksi toukokuussa 2019 ja nyt teen väitöksen jälkeistä tutkimusta suomalaisesta viittomakielestä.
Väitöstutkimukseni aihe oli viittomakielilingvistiikassa hieman vähemmän huomiota saanut osa: pään ja kehon liikkeet. Tarkastelin väitöskirjassa viittojien tuottamia pään ja kehon liikkeitä sekä sitä, millainen rooli näillä liikkeellä on kielen rakenteessa, vuorovaikutuksen etenemisessä ja merkitysten välittymisessä.
Tällä hetkellä teen tutkimusta viittomakielen keskuksen projekteissa, joissa tarkastellaan kehollista kuvailua viitotuissa tarinoissa ja keskusteluissa, aikuisten ja lasten viittomisessa ilmeneviä yhtäläisyyksiä ja eroja, viittomisen prosessoinnista aivokuvantamalla paljastuvia piirteitä sekä äidinkielisten viittojien ja viittomakielen oppijoiden viittomisen sujuvuutta.
Kielipankissa on julkaistu suomalaisesta viittomakielestä kerättyjä multimodaalisia aineistoja, joita olen ollut rakentamassa sekä hyödyntänyt tutkimuksessani. Vuonna 2016 julkaistiin viitotuista tarinoista koostuva ProGram-aineisto, lumiukko- ja sammakkotarinat (Snowfrog) ja vuonna 2019 ensimmäinen osakokonaisuus Suomalaisen viittomakielen korpuksesta (Corpus FinSL). Viittomakielten lingvistisessä tutkimuksessa korpusaineistoilla voidaan ajatella olevan erityisen tärkeä rooli. Viittomakielet ovat vähemmistökielinä usein heikossa yhteiskunnallisessa asemassa, niiltä puuttuu pitkälle kehittyneitä, institutionaalisia standardeja, ja niiden periytyminen sukupolvelta toiselle on keskeytynyttä. Viittomakielten kuvauksia ja kielioppeja tehtäessä laajojen kieliaineistojen ja niissä esiintyvän variaation tarkastelu on tärkeää. Korpukset ovat myös tärkeässä roolissa viittomakielten opetuksen kehittämisessä.
Tämä aineistolähtöinen lähestymistapa oli olennaisessa roolissa väitöskirjaprojektissani. Käytin Kielipankissa julkaistuja viittomakieliaineistoja tutkimuksissa, joissa tarkastelin päällä ja keholla tuotettuja liikekokonaisuuksia ja niiden semioottisia piirteitä viitotuissa tarinoissa ja keskusteluissa. Kielipankissa julkaistut viittomakieliaineistot mahdollistivat myös suomalaisen ja ruotsalaisen viittomakielen välisen vertailun väitöskirjassani, sillä Snowfrog-aineisto ja Suomalaisen viittomakielen korpus ovat keruuperiaatteiltaan hyvin pitkälti samanlaisia kuin vastaavat ruotsalaisesta viittomakielestä julkaistut korpusaineistot.
Tällä hetkellä käytän Suomalaisen viittomakielen korpuksen aineistoa tutkimuksessa, jossa tarkastellaan eri-ikäisten viittojien kuvailevaa kielenkäyttöä. Kielipankissa julkaistu osa Suomalaisen viittomakielen korpuksesta sisältää viitottuja tarinoita ja keskusteluja 21 viittojalta, jotka ovat iältään 18–89-vuotiaita. Tutkimuksessa analysoidaan kyseistä eri-ikäisiltä aikuisilta kerättyä aineistoa sekä Jyväskylän yliopiston viittomakielen keskuksen VIKKE-projektin kieliaineistoa, joka on kerätty viittovilta lapsilta.
Puupponen, A. (2019). Understanding nonmanuality: A study on the actions of the head and body in Finnish Sign Language. Väitöskirja. Jyväskylän yliopisto.
Puupponen, A. (2019). Towards understanding nonmanuality: A semiotic treatment of signers’ head movements. Glossa: a journal of general linguistics 4(1): 39. 1–39. DOI: https://doi.org/10.5334/gjgl.709
Jantunen, T.; Mesch, J.; Puupponen, A. & Laaksonen, J. (2016). On the rhythm of head movements in Finnish and Swedish Sign Language sentences. In Proceedings of Speech Prosody 2016 [organized at Boston University, May 31–June 3, 2016], pp. 850–853
Puupposen väitöskirjaa esittelevä väitöstiedote Jyväskylän yliopiston verkkosivuilla.
Suomalaisen viittomakielen korpuksen koostajan näkökulma esiteltiin kuukauden tutkija Juhana Salosen haastattelussa toukokuussa 2020.
FIN-CLARIN eli suomalaisten yliopistojen, CSC – Tieteen tietotekniikan keskuksen ja Kotimaisten kielten keskuksen muodostama konsortio auttaa humanististen tieteiden tutkijoita käyttämään, jalostamaan, säilyttämään ja jakamaan tutkimusaineistoja. Aineistoja ja työkaluja tarjoaa Kielipankki.
Kaikki toistaiseksi esitellyt Kielipankin käyttäjät löytyvät Kuukauden tutkija -arkistosta. Tämä artikkeli julkaistaan myös Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan verkkosivuilla.
