Kuva: Harri Huusko
Kielipankki koostuu kattavasta joukosta aineistoja sekä niiden tutkimiseen soveltuvista ohjelmistoista tehokkaassa laiteympäristössä. Vaasan yliopiston teknisen viestinnän professori Anita Nuopponen kertoo, miten hän hyödyntää tutkimuksessaan Kielipankin aineistoa Kansalliskirjaston sanoma- ja aikakauslehtikokoelman suomenkielinen osakorpus, Kielipankki-versio.
Olen Anita Nuopponen, teknisen viestinnän professori Vaasa yliopiston markkinoinnin ja viestinnän yksiköstä, viestintätieteiden oppiaineesta.
Olen taas kerran palannut terminologisen tutkimuksen pariin, josta tein aikoinaan väitöskirjani 1994. Erityismielenkiintoni kohteena on edelleenkin käsitteiden väliset suhteet. Niistä laatimani luokittelu on vieläkin hyvin ajankohtainen, sillä etenkin tietojärjestelmissä ja monessa muussakin digitalisaatioon liittyvässä tarvitaan vastaavia luokitteluja. Kansainvälisten terminologia-alan ISO 704 standardin uuteen versioon ollaankin nyt ottamassa osaa niistä mukaan. Toinen ajankohtainen tutkimusmielenkiintoni, joka liittyy myös käsitesuhteisiin, on niitä hyödyntävän systemaattisen käsiteanalyysimenetelmän kehittäminen. Nyt minulla on työn alla artikkeli käsiteanalyysista tutkimustyöskentelyn apuvälineenä ja yhteistyöartikkeli terminologisten menetelmien käytöstä erikoiskielten opetuksessa eri alojen opiskelijoille. Molemmat ovat tulossa VAKKI-julkaisuihin.
Tällä hetkellä olen tutkimusvapaalla ja työskentelen osittain FIN-CLARINin hankkeessa, jossa tarkoitus on tehdä Kielipankin yhteyteen jotain vastaavaa kuin mitä olen vuodesta 1994 tehnyt Terminology Forum –sivustoni puitteissa. Olen siis palannut myös tässä vuosia sitten aloittamani tehtävän pariin! Kartoitan suomenkielisistä eri alojen verkkosanastoja ja laadin niistä linkkilistaa, mutta tarkoitus on myös mahdollisuuksien mukaan tallentaa itse sanastojakin Kielipankin resurssikokoelmiin. Eri alojen harrastajat, opettajat, yritykset, yhdistykset ja muut organisaatiot ovat laatineet aloiltaan verkkoon sanastoja, jotka voisivat olla hyödyllisiä monelle muullekin, kunhan ne vain löydettäisiin. Kaikki sanastot eivät päädy TSK:n TEPA termipankkiin tai Tieteen termipankkiin. Monet arvokkaatkin resurssit häviävät bittitaivaaseen, kun esimerkiksi sanaston laatija siirtyy toisiin tehtäviin, jää eläkkeelle tai kun yrityksen tai organisaation verkkosivustoa uusitaan.
Kielipankki tuli minulle tutuksi, kun tein vuoden 2015 Kielitieteen päiville esitelmän ”Vaikeasti käsitettävä käsitteen käsite”. Käytin korpuksen Kansalliskirjaston sanoma- ja aikakauslehtikokoelman suomenkielinen osakorpus, Kielipankki-versio vuoden 2000 aineistoa, josta tarkastelin käsitteen määritelmiä ja sitä, kuinka termiä tai sanaa käsite käytetään sekä kuinka käsitteistä puhutaan – keskityin lähinnä yleiskieleen. Sana käsite toimii yleisesti käytettynä sanana yleiskielessä kunkin kirjoittajan oman intuition mukaan ja usein tuo intuitio sattuu yhteen terminologisessa tutkimuksessa käytetyn ja yleiskielen sanakirjoissa annetun määrittelyn kanssa. Kuitenkin jo seuraavassa virkkeessä se saatetaan sekoittaa jo sanaan, termiin tai jopa ilmiöön, mitä tehdään hyvin yleisesti myös tieteellisessä kirjoittamisessa.
Edellä mainittu käsite-esitelmä odottaa vielä julkaisemistaan. Nykyisen hankkeen osalta ei vielä ole Kielipankkiin suoraan liittyviä julkaisuja, mutta Terminology Forumiin liittyy kuitenkin eri yhteyksissä aiemmin pitämiäni esitelmiä ja artikkeleita verkon hyödyntämisestä terminologisten resurssien välittämisessä ja kokoamisessa yms. (Julkaisuluetteloni: http://lipas.uwasa.fi/~atn/AnitaNuopponen/index.html)
FIN-CLARIN eli suomalaisten yliopistojen, CSC – Tieteen tietotekniikan keskuksen ja Kotimaisten kielten keskuksen muodostama konsortio auttaa humanististen tieteiden tutkijoita käyttämään, jalostamaan, säilyttämään ja jakamaan tutkimusaineistoja. Aineistoja ja työkaluja tarjoaa Kielipankki.
Kaikki toistaiseksi esitellyt Kielipankin käyttäjät löytyvät Kuukauden tutkija -arkistosta. Tämä artikkeli julkaistaan myös Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan verkkosivuilla.
