Kuva: Anne Pitkänen-Huhta
Kielipankki koostuu kattavasta joukosta aineistoja sekä niiden tutkimiseen soveltuvista ohjelmistoista tehokkaassa laiteympäristössä. Ari Huhta kertoo kielitaidon arviointiin liittyvästä tutkimuksestaan.
Olen Ari Huhta, kielitaidon arvioinnin professori ja Soveltavan kielentutkimuksen keskuksen (Solki) johtaja Jyväskylän yliopistossa.
Työurani aikana olen ollut mukana kehittämässä erilaisia kielitaidon arviointivälineitä ja -järjestelmiä ja tehnyt niihin liittyvää tutkimusta. Viimeisten 15 vuoden aikana tutkimukseni kohteena on myös ollut vieraan ja toisen kielen oppiminen ja siihen liittyvät tekijät.
Kielitaidon arvioinnilla, tai arvioinnilla yleensä, on monia eri tarkoituksia. Joissakin on kyse erilaisten todistusten myöntämisestä tietyn osaamistason tai tavoitteen saavuttamisesta. Tästä on kyse esimerkiksi Ylioppilastutkinnossa tai Suomen kansalaisuuteen vaadittavan kielitaidon osoittamiseen käytetyissä Yleisissä kielitutkinnoissa. Olen ollut mukana näiden molempien tutkintojärjestelmien toiminnassa, mutta valtaosa tutkimuksestani on koskenut oppimista tukevaa kielitaidon arviointia, jota tavallisesti kutsutaan formatiiviseksi tai diagnostiseksi.
Erityisen tärkeä hanke urallani oli kansainvälinen Dialang-projekti, jossa kehitettiin 14-kielinen arviointi- ja palautejärjestelmä, jota voi käyttää verkkoselaimen kautta. Dialang valmistui jo 2004, mutta on edelleen saatavilla verkossa. Dialangista sai alkunsa moni tutkimushanke, joissa yhdistyvät kielitaidon arvioinnin ja kielen oppimisen näkökulmat. Tutkimuksissa selvitettiin, miten taito käyttää kieltä ja kielen piirteet (esim. rakenteet ja sanasto) liittyvät toisiinsa ja kehittyvät yhdessä, mistä on apua sekä oppimateriaalien että oppimista tukevian arviointivälineiden kehittämiselle. Tutkijat ovat olleet erityisen kiinnostuneita Eurooppalaisen kielitaidon viitekehyksen (EVK/CEFR) toiminnallisesti määriteltyjen osaamistasojen kielellisistä piirteistä, koska näitä tasoja käytetään yleisesti Euroopassa, Suomi mukaan lukien, vieraan kielen oppimistavoitteiden määrittämisen apuna.
Edellä mainituista tutkimushankkeista tärkeimpiä olivat Suomen Akatemian rahoittamat Cefling– ja Topling-projektit (PI prof. Maisa Martin, JyU), joissa tutkittiin kirjoitustaitoa ja sen kehittymistä suomenkielisillä englannin ja ruotsin oppijoilla ja monikielisestä taustasta tulleiden suomi toisena kielenä (S2) -oppijoilla sekä johtamani Dialuki-hanke, joka tutki englannin ja S2-oppijoiden luku- ja kirjoitustaitoa. Näiden hankkeiden osallistujat olivat eri ikäisiä suomalaisia koululaisia. Viime vuosina olen tutkinut erityisesti varhaista englannin kielen oppimista ja opetusta alakouluissa. Lisäksi olen mukana Helsingin yliopiston, Aalto-yliopiston ja Jyväskylän yliopiston yhteisessä DigiTala-projektissa, joka tutkii suomen ja ruotsin oppijoiden puheen automaattista tunnistamista ja arviointia.
Cefling- ja Topling-projekteissa kerättyjä kielenoppijoiden tuottamia tekstejä on jo saatavilla Kielipankin kautta (Topling-aineisto). Myös Dialuki-hankkeen aineisto julkaistaan piakkoin. Lisäksi mahdollisimman suuri osa DigiTala-hankkeessa koostetuista puheaineistoista on tarkoitus saada tutkijayhteisön käyttöön Kielipankin välityksellä. Näin haluamme vahvistaa ja helpottaa kielen oppimista koskevaa tutkimusta.
Khushik, Ghulam & Huhta, Ari. 2022. Syntactic complexity in English as a foreign language learners’ writing at CEFR levels A1 – B2. European Journal of Applied Linguistics, 10(1). Early online. https://doi.org/10.1515/eujal-2021-0011
Khushik, Ghulam & Huhta, Ari. 2020. Investigating syntactic complexity in EFL learners’ writing across Common European Framework of Reference levels A1, A2, and B1. Applied Linguistics 41(4), 506-553. https://doi.org/10.1093/applin/amy064
Leontjev, Dmitri; Huhta, Ari & Mäntylä, Katja. 2016. Word derivational knowledge and writing proficiency: How do they link? System 59, 73-89. https://doi.org/10.1016/j.system.2016.03.013
Huhta, Ari; Alanen, Riikka; Tarnanen, Mirja; Martin, Maisa & Hirvelä, Tuija. 2014. Assessing learners’ writing skills in a SLA study: Validating the rating process across tasks, scales and languages. Language Testing 31(3) 307–328. https://doi.org/10.1177/0265532214526176
Mäntylä, Katja & Huhta Ari. 2013. Knowledge of word parts. In Milton, James & Fitzpatrick, Tess (eds.) Dimensions of Vocabulary Knowledge. (pp. 45-59). Palgrave.
Alanen, Riikka; Huhta, Ari & Tarnanen Mirja. 2010. Designing and assessing L2 writing tasks across CEFR proficiency levels. In Bartning, Inge; Martin, Maisa & Vedder Ineke (eds.) Communicative proficiency and linguistic development: intersections between SLA and language testing research. EUROSLA Monograph Series, 1. 21-56. http://eurosla.org/monographs/EM01/EM01home.html
FIN-CLARIN eli suomalaisten yliopistojen, CSC – Tieteen tietotekniikan keskuksen ja Kotimaisten kielten keskuksen muodostama konsortio auttaa humanististen tieteiden tutkijoita käyttämään, jalostamaan, säilyttämään ja jakamaan tutkimusaineistoja. Aineistoja ja työkaluja tarjoaa Kielipankki.
Kaikki tähän saakka esitellyt Kielipankin käyttäjät löytyvät Kuukauden tutkija -arkistosta. Tämä artikkeli julkaistaan myös Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan verkkosivuilla.
