kuva: Kilian Dorner
Kielipankki koostuu kattavasta joukosta aineistoja sekä niiden tutkimiseen soveltuvista ohjelmistoista tehokkaassa laiteympäristössä. Greifswaldin yliopiston suomen kielen ja kulttuurin professori Marko Pantermöller kertoo Kielipankissa olevaa Kansalliskirjaston sanoma- ja aikakauslehtikokoelmaa koskevasta tutkimuksestaan.
Olen Marko Pantermöller, saksalainen fennisti, ja toimin Greifswaldin yliopiston suomen kielen ja kulttuurin professorina. Greifswaldissa suomen kielen tutkimuksella ja opiskelulla on pitkät perinteet, jotka ulottuvat 1920-luvun alkuun.
Olen kiinnostunut kielen pitkäkestoisista muutosprosesseista ja niiden takana olevista muutosmekanismeista. Tuoreimmassa tutkimuksessani käsittelen nykyään samoissa kontekstissa kilpailevia ilmaustyyppejä, sellaisia kuin lämpötila nousee yli kolmenkymmenen asteen vs. lämpötila nousee yli kolmeenkymmeneen asteeseen. Viimeksi mainittu kielenkäyttöön jo vakiintunut rakenne pistää varmasti juuri sellaisten ihmisten korvaan, joilla on lähinnä normatiivinen näkökulma kieleen tai jotka, niin kuin minä, ovat oppineet suomea normatiivisen kielididaktiikan ohjaamina. Rakenteen lingvistinen kiinnostavuus johtuu siitä, että se tuntuu ilmaisevan samanaikaisesti rajanylityksen ja päätepisteen. Kutsun sitä sen vuoksi pseudoterminatiiviseksi rakenteeksi.
Pseudoterminatiivista rakennetta koskeva tutkimus on empiirinen pilottitutkimus, joka sijoittuu osaksi laajempaa likimäärän ilmaisujen kehitystä koskevaa tutkimushankettani.
Pilottitutkimukseen sovelsin kahta eriluonteista empiiristä menetelmää, jotka tunnetaan nimillä näennäisaikamenetelmä ja reaaliaikamenetelmä. Näennäisaikamenetelmän perusteena käytin laajan kyselyn tuloksia. Kyselyn puitteessa yli tuhat eri-ikäistä osallistujaa lausui mielipiteensä kilpailevista ilmaustyypeistä. Lähtemällä liikkeelle oletuksesta, jonka mukaan iäkkäämpien henkilöiden kielenkäyttö edustaa kielenkehityksen aikaisempaa vaihetta ja vastaavasti nuorempien nykyisempää vaihetta, pystyin mallintamaan kielen mahdollista kehitystä.
Alustavaan hypoteesiini etsin ja sain vahvistusta Kielipankin Korp-palvelun tarjoamasta Kansalliskirjaston lehtikorpuksesta. Löysin korpuksen avulla vastauksen siihen, milloin pseudoterminatiivista rakennetta alettiin käyttää lehtikielessä. Pystyin myös reaaliaikaisesti seuraamaan, mistä kontekstista muutos on lähtenyt liikkeelle ja miten pseudoterminatiivisen rakenteen käyttö on pikkuhiljaa kasvanut. Poimintojen jälkikäsittelyssä hyödynsin Korpin export-funktiota. Laajan lehtikorpuksen hyödyntämistä tutkimuksessa edisti se, että korpuksen järjestelyperiaate on puhtaasti kronologinen. Kyselyssä esille tulleet maallikkojen väitteet ilmaisun mahdollisesta murrelähtöisyydestä tarkistin muun muassa Kielipankin digitaalisen muoto-opin arkiston aineiston avulla.
Kielipankissa olevan Kansalliskirjaston sanoma- ja aikakauslehtikokoelman hankinnan taustatiedot
FIN-CLARIN eli suomalaisten yliopistojen, Tieteen tietotekniikan keskuksen ja Kotimaisten kielten keskuksen muodostama konsortio auttaa humanististen tieteiden tutkijoita käyttämään, jalostamaan, säilyttämään ja jakamaan tutkimusaineistoja. Aineistoja ja työkaluja tarjoaa Kielipankki.
Kaikki toistaiseksi esitellyt Kielipankin käyttäjät löytyvät Kuukauden tutkija -arkistosta.
