Kuva: Krista Teeri
Kielipankki koostuu kattavasta joukosta aineistoja sekä niiden tutkimiseen soveltuvista ohjelmistoista tehokkaassa laiteympäristössä. Nobufumi Inaba kertoo meille valmistelemastaan korpuksesta, joka tuo kielenmuutoksesta kiinnostuneiden tutkijoiden saataville lähdetekstin vuodelta 1526.
Olen Nobufumi Inaba, erikoistutkija Turun yliopiston Suomen ja sen sukukielten arkistossa. Arkisto kuuluu suomen kielen ja suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen oppiaineeseen. Tällä nimellä arkisto on toiminut vasta pari vuotta, mutta sen suomen kielen puoli, josta vastaan, tunnettiin aiemmin nimellä Lauseopin arkisto. Monille suomen kielen tutkijoille lienee tuttu myös samaa nimeä kantava korpus. Olen ollut mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa oppiaineemme hankkeiden ja arkistomme piirissä valmistettujen korpusten mm. teknisiä ratkaisuja. Olen myös tehnyt korpustiimien sisäiseen käyttöön tarkoitettuja työkaluja.
Kiinnostuksen kohteenani on ollut kielenmuutos ja sen syiden selvittäminen. Väitöskirjassani selvitin suomen kielen ns. datiivigenetiivin juuria ja aineistoni koostui enimmäkseen vanhojen kirjakielten teksteistä. Viime vuosina olen tutkinut sanojen taivuttamatta jättämistä suomen kielessä ja aineistoni koostuu erään sijaintipohjaisen pelin peliyhteisön chat-keskusteluista sekä pelipaikoilla itse nauhoittamistani puheista.
Nyt olen palannut vanhan kirjakielen pariin. Valmistelen korpusta vuoden 1526 ruotsinkielisestä Uudesta testamentista, joka on eräs Mikael Agricolan käyttämistä lähdeteksteistä ja jota on pidetty uusruotsin kauden alkamisen symbolina. Tulevan korpuksen on tarkoitus tukea Agricolan teosten kielen tutkimista. Tekstin tärkeys ei ole vain symbolinen. Mielestäni tämän varhaisemman Uuden testamentin teksti on kielenmuutoksista kiinnostuneille huomattavasti arvokkaampi lähde kuin vuoden 1541 koko Raamattu (Gustav Vasas bibel), sillä siinä kieltä ei ole nähtävästi säädelty toisin kuin koko Raamatussa, jossa on paljon yrityksiä säädellä ja johdonmukaistaa kielenaineksia sanastosta lauseoppiin. Lisäksi vuoden 1526 Uusi testamentti sisältää silmiinpistävän määrän puhutun kielen aineksia, jollaiset on vuoden 1541 Raamatusta yritetty karsia. Annotoinnin helpottamiseksi tehty tekstin esikoodaus on nyt valmis ja näillä näkymin aloitan annotoinnin syksyllä 2023.
Meillä on ollut Kielipankin kanssa hyvä työnjako jo Lauseopin arkiston ajoilta. Turun yliopisto tuottaa kieliaineistoja ja ne julkaistaan tiedeyhteisölle Kielipankissa. Kotimaisten kielten keskuksen kanssa yhteistyönä valmistetut Lauseopin arkiston murrekorpus ja Mikael Agricolan teosten morfosyntaktinen tietokanta sekä Turun yliopistossa valmistettu Arkisyn-korpus, joka on merkittävä nykysuomen arkikeskustelun annotoitu aineisto, on julkaistu kaikki Kielipankin Korp-hakuliittymässä. Luonnollisesti Kielipankki tulee olemaan myös tällä hetkellä työstämäni ruotsinkielisen Uuden testamentin korpuksen julkaisupaikka.
Nobufumi Inaba (2015). Suomen datiivigenetiivin juuret vertailevan menetelmän valossa. Suomalais-Ugrilaisen Seuran toimituksia 272. https://www.sgr.fi/fi/items/show/78
FIN-CLARIN eli suomalaisten yliopistojen, CSC – Tieteen tietotekniikan keskuksen ja Kotimaisten kielten keskuksen muodostama konsortio auttaa humanististen tieteiden tutkijoita käyttämään, jalostamaan, säilyttämään ja jakamaan tutkimusaineistoja. Aineistoja ja työkaluja tarjoaa Kielipankki.
Kaikki tähän saakka esitellyt Kielipankin käyttäjät löytyvät Kuukauden tutkija -arkistosta. Tämä artikkeli julkaistaan myös Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan verkkosivuilla.
