Kuva: Emmi Saari
Kielipankki koostuu kattavasta joukosta aineistoja sekä niiden tutkimiseen soveltuvista ohjelmistoista tehokkaassa laiteympäristössä. Mikael Varjo kertoo meille tutkimuksestaan, joka käsittelee suomenkielisten arkikeskustelujen nollasubjektilauseita Arkisyn-korpuksessa.
Olen Mikael Varjo ja toimin tällä hetkellä yliopisto-opettajana Turun yliopistossa. Väittelin maaliskuussa 2023 nollasubjektilauseista niin ikään Turun yliopistossa. Kiinnostuksen kohteeni ovat moninaiset ja ulottuvat suomen kielen opettamisesta ja tutkimisesta toisena ja vieraana kielenä aina käyttöpohjaiseen syntaksin tutkimukseen.
Väitöstutkimukseni käsittelee nollasubjektilauseita suomenkielisessä arkikeskustelussa. Aineistoni olen kerännyt suomenkielisten arkikeskustelujen morfosyntaktisesti annotoidusta Arkisyn-korpuksesta, jota olin myös itse projektitutkijana rakentamassa vuosina 2015–2016 ennen oman väitöstutkimukseni aloittamista.
Aiempi nollapersoonatutkimus on kvalitatiivisesti painottunutta, ja tutkimukseni tarkoituksena onkin täydentää sitä yhdistelemällä kvantitatiivista korpuslingvististä ja kvalitatiivista vuorovaikutuslingvististä tutkimusotetta. Tarkastelen tutkimuksessani siis nollasubjektilauseiden ominaispiirteitä, variaatiota, käyttöyhteyksiä ja tehtäviä vuorovaikutuksessa. Tutkimuksessani selviää, että nollapersoonaan tyypillisesti liitetyt kieliopilliset ja semanttiset ominaisuudet myös erottelevat nollasubjektilauseiden alakategorioita toisistaan. Alakategorioiden erot näkyvät arkikeskustelussa myös vuorovaikutuksen tasolla. Tyypillisesti nollasubjektilauseilla ilmaistaan esimerkiksi asennoitumista puheenaiheeseen (eihän siinä voi olla vihainen), suunnitellaan (yhteistä) toimintaa (jos kävisi auton kanssa et kävisi saunomassa ja tulisi takaisin), jaetaan kokemuksia, tunteita ja haluja (sitä haluaisi soittaa enemmän kitaraa) tai annetaan direktiivejä (sen voi laittaa jo takaisin kaappiin).
Arkisyn-korpus on saatavissa Kielipankin kautta. Lisäksi Kielipankki tarjosi väitöstutkimukseni alkumetreillä tärkeää tukea, kun olin ottamassa ensi askeliani kieliteknologian, luonnollisen kielen käsittelyn ja automaattisen tekstiprosessoinnin parissa. Puhutun kielen nollasubjektilauseiden saattaminen helposti käsiteltävään ja väitöstutkimukseni tarpeita vastaavaan muotoon on vaatinut vuosien varrella runsaasti uuden opettelua, ja Kielipankin Aineistoklinikka-menetelmäkurssin avustuksella pääsin syksyllä 2015 opettelussa alkuun.
Varjo, Mikael. 2022. Greater than zero? A study of referentially open and specific necessity constructions in Finnish everyday conversation. Eesti Ja Soome-Ugri Keeleteaduse Ajakiri. Journal of Estonian and Finno-Ugric Linguistics, 13(2), 5–46. https://doi.org/10.12697/jeful.2022.13.2.01
Suomalainen, Karita & Mikael Varjo. 2020. When personal is interpersonal. Organizing interaction with deictically open personal constructions in Finnish everyday conversations. Journal of Pragmatics, 168, 98–118. https://doi.org/10.1016/j.pragma.2020.06.003
Varjo, Mikael. 2019. It Takes All Kinds to Make a Zero: Employing Multiple Correspondence Analysis to Categorize an Open Personal Construction in Conversational Finnish. Corpus Linguistics Research, 5, 55–87. https://doi.org/10.18659/clr.2019.5.03
Varjo, Mikael ja Karita Suomalainen. 2018. From zero to ‘you’ and back: A mixed methods study comparing the use of two open personal constructions in Finnish. Nordic Journal of Linguistics, 41(3), 333–366. https://doi.org/10.1017/s0332586518000215
FIN-CLARIN eli suomalaisten yliopistojen, CSC – Tieteen tietotekniikan keskuksen ja Kotimaisten kielten keskuksen muodostama konsortio auttaa humanististen tieteiden tutkijoita käyttämään, jalostamaan, säilyttämään ja jakamaan tutkimusaineistoja. Aineistoja ja työkaluja tarjoaa Kielipankki.
Kaikki tähän saakka esitellyt Kielipankin käyttäjät löytyvät Kuukauden tutkija -arkistosta. Tämä artikkeli julkaistaan myös Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan verkkosivuilla.
