Kuva: Mats Fridlund
Kielipankki koostuu kattavasta joukosta aineistoja sekä niiden tutkimiseen soveltuvista ohjelmistoista tehokkaassa laiteympäristössä. Professori Mats Fridlund kertoo digitaaliseen historiaan liittyvästä tutkimustyöstään, jonka tukena ovat työkalut ja aineistot sekä suomalaisessa Kielipankissa että Ruotsin Språkbankenissa.
Olen Göteborgin yliopiston aate- ja oppihistorian (idé- och lärdomshistoria) apulaisprofessori ja digitaalisten ihmistieteiden keskuksen varajohtaja. Koulutukseltani olen teknillisen fysiikan diplomi-insinööri ja teknologian historian tohtori Tukholman KTH:sta. Vuosina 2013-2018 työskentelin Aalto-yliopistossa Suomessa teollistumisen historian apulaisprofessorina.
Tieteen, teknologian ja innovaatioiden historian tutkijana ja kehkeytyvänä digitaalisena historioitsijana mielenkiintoni kohdistuu infrastruktuurien historiaan ja teknologian poliittiseen historiaan.
Aloitin infrastruktuurien historian tutkimukseni tarkastelemalla käyttäjien roolia sähköenergia- ja televiestintäjärjestelmien kehityksessä, mutta parin viime vuoden kuluessa olen laajentanut tutkimiskohteitani digitaalisiin infrastruktuureihin. Tutkin erityisesti sitä, kuinka akateemiset käyttäjät, mm. historian tutkijat, ovat muuttaneet ammatillisia käytänteitään voidakseen hyödyntää esimerkiksi sellaisia uusia digitaalisia infrastruktuureja joita Kielipankin kautta tarjotaan. Tähän liittyy myös viimeaikainen kiinnostukseni digitaalisia ihmistieteitä kohtaan.
Vuodesta 2012 alkaen olen ollut mukana useissa suomalaisissa ja ruotsalaisissa hankkeissa, joissa on kehitetty digitaalisia ihmistieteitä ja eritoten digitaalista historiaa. Olen ollut vastuullisena tutkijana kahdessa Koneen Säätiön rahoittamassa hankkeessa, joissa on kehitetty ja vahvistettu suomalaista digitaalista historiaa (ks. Paju et al. 2020). Vuodesta 2019 olen toiminut Göteborgin yliopiston ihmistieteiden keskuksen varajohtajana ja sitä kautta minulle tarjoutuu tilaisuuksia kehittää yhdessä kieliteknologien ja insinöörien kanssa uusia digitaalisia infrastruktuureja humanisteille, yhteiskuntatieteilijöille ja laajemmallekin yleisölle.
Tämänhetkinen poliittisen teknologiahistorian tutkimukseni keskittyy terrorismin globaaliin teknologiahistoriaan myöhäisestä 1700-luvusta aina nykypäivään saakka. Johdan kahta terrorismin historiaan liittyvää tutkimushanketta: Things for living with terror: a global history of the materialities of urban terror and security, jota rahoittaa Ruotsissa Riksbankens Jubileumsfond, sekä laajaa hanketta nimeltä Terrorism in Swedish politics (SweTerror): A multimodal study of the configuration of terrorism in parliamentary debates, legislation and policy networks in Sweden 1968–2018. Jälkimmäinen on osa Ruotsin hallituksen käynnistämää digitaalisten ihmistieteiden DIGARV-tutkimusohjelmaa ja sitä rahoittavat Vetenskapsrådet, Riksbankens Jubileumsfond sekä Kungliga Vitterhets Historie och Antikvitets Akademien. SweTerror-hankkeessa tuomme saataville Ruotsin valtiopäivien poliittisia keskusteluja digitaalisina teksti- ja ääniaineistoina yhteistyössä Ruotsin Språkbankenin kanssa.
Osana terrorismin historian tutkimustani käytän erilaisia laajoja digitaalisia tekstikorpuksia. Analysoin niistä mediadiskursseja ja pyrin jäljittämään terrorismin ilmaantumista poliittisena ja kulttuurisena ilmiönä. Olen tällä hetkellä mukana mm. yhteisprojektissa Ruotsin kansallisen kielipankin (Språkbanken) kieliteknologien kanssa Swe-Clarinin tuella. Analysoimme ruotsinkielisiä historiallisia sanomalehtikorpuksia, joita on tarjolla kahden kansallisen CLARIN B-keskuksen, Ruotsin Språkbankenin ja suomalaisen Kielipankin kautta. Aineistojen avulla pyrimme määrittämään, kuinka moderni terrorismin käsite syntyi 1700-luvulta alkaen. Tämä tutkimus on osa Swe-Clarinin hanketta, jonka tavoitteena on edistää aitoa tieteidenvälistä yhteistyötä humanististen tieteiden ja kieliteknologian välillä ja hyödyntämällä sähköisiä tutkimustyökaluja laajamittaisiin korpustutkimuksiin. Projektissa siis yhdistetään historian alan tietämystä ja kieliteknologian asiantuntemusta, jolloin aiempia ruotsalaisessa ja suomalaisessa kontekstissa esiintyvän terrorismin historiallisiin merkityksiin liittyviä tieteellisiä väitteitä voidaan arvioida ja laajentaa.
Ensisijaisesti haluamme testata hypoteesia, jonka mukaan valtioiden sisäisen terrorismin käsite ei ollut vielä 1800-luvulla vakiintunut nykymerkitykseensä vaan rajoittui lähinnä venäläiseen terrorismiin. Soveltamalla valtioiden rajat ylittävää vertailevaa lähestymistapaa voimme tarkastella terrorismiin liittyviä päällekkäisiä kansallisia diskursseja. Sekä Ruotsin Språkbankeniin että Suomen Kielipankkiin asennetulla Korp-työkalulla olemme pystyneet tehokkaasti tutkimaan terrorismiin liittyviä sanoja ja niiden historiallisia konteksteja. Näin olemme paljastaneet monimutkaisemman kuvan terrorismin historiasta Pohjoismaissa ja erityisesti suurvaltojen sisäisten etnisten osien terrorismin muodoista, joita ovat suomalainen terrorismi Venäjän alaisuudessa, makedonialainen terrorismi ottomaanien alaisuudessa ja intialainen terrorismi brittiläisen imperiumin alaisuudessa. Suomalaisten historian tutkijoiden ja kieliteknologien kanssa olemme suunnitelleet laajentavamme analyysia suomalaisen kontekstin osalta tutkimalla vastaavia suomenkielisiä sanomalehtiä, jotka löytyvät Kielipankista. Lisäksi voimme kehittää rajat ylittävän vertailevan tutkimuksen konkreettisia toteutustapoja hyödyntämällä Swe-Clarinin ja FIN-CLARINin laajaa korpusvalikoimaa. Humanisteille ja kieliteknologeille tarjoutuu hienoja mahdollisuuksia tehdä monitieteistä, vertailevaa big data -tutkimusta verkossa saatavilla olevien kansallisten sanomalehtiaineistojen avulla.
Tarjoamiensa työkalujen lisäksi Kielipankki on ollut muutenkin tärkeä pyrkiessäni edistämään digitaalisten ihmistieteiden tutkimusta Suomessa. Vuonna 2018 järjestin roadshow’n Oulun, Jyväskylän, Itä-Suomen, Turun, Tampereen ja Helsingin yliopistoissa osana Koneen Säätiön rahoittamaa hanketta ”From Roadmap to Roadshow: A collective demonstration & information project to strengthen Finnish digital history”. Jokaisessa kuudessa yliopistossa järjestimme yksipäiväisen digitaalisen historian menetelmätyöpajan, joka koostui luennoista ja työpajasessioista kokeneiden suomalaisten, ruotsalaisten ja yhdysvaltalaisten digitaalisen historian, kieliteknologian ja informaatioteknologian asiantuntijoiden vetäminä. Heidän joukossaan oli myös Kielipankin sovellusasiantuntija Tero Aalto, joka piti kiinnostavan esityksen digitaalisista kielentutkimusmenetelmistä. Luentojen synnyttämä valtaisa innostus suomalaisten historian tutkijoiden keskuudessa johtikin hankkeen ennakoimattomaan laajenemiseen ja jatkoon. Toukokuussa 2018 minä ja kaksi jatko-opiskelijaani, Mila Oiva ja Petri Paju, järjestimme työpajan, jossa digitaalisista ihmistieteistä kiinnostuneet historioitsijat, kieliteknologit ja informaatioteknologian asiantuntijat kohtasivat yhteisten tutkimushankkeiden merkeissä. Joulukuussa 2020 useat näistä hankeideoista päätyivät vertaisarvioituina artikkeleina yhteen Helsinki University Press -tiedekustantamon ensimmäisistä Open Access -kirjoista, Digital Histories: Emergent Approaches in the New Digital History, jonka toimitin yhdessä Mila Oivan ja Petri Pajun kanssa.
Mats Fridlund, Leif-Jöran Olsson, Daniel Brodén & Lars Borin, 2019 ”Trawling for Terrorists: A Big Data Analysis of Conceptual Meanings and Contexts in Swedish Newspapers, 1780–1926,” in Melvin Wevers, Mohammed Hasanuzzaman, Gaël Dias, Marten Düring, & Adam Jatowt, eds. Proceedings of the 5th International Workshop on Computational History (HistoInformatics 2019) co-located with the 23rd International Conference on Theory and Practice of Digital Libraries (TPDL 2019) Oslo, Norway, September 12th, 2019, CEUR-WS vol. 2461 (Aachen: CEUR-WS.org, 2019), 1-10, http://ceur-ws.org/Vol-2461/paper_5.pdf.
Mats Fridlund, Leif-Jöran Olsson, Daniel Brodén & Lars Borin, 2020 ”Trawling the Gulf of Bothnia of News: A Big Data Analysis of the Emergence of Terrorism in Swedish and Finnish Newspapers, 1780–1926”, in Costanza Navarretta & Maria Eskevich, eds. Proceedings of CLARIN Annual Conference 2020 (Virtual edition: CLARIN, 2020), 61-65. https://office.clarin.eu/v/CE-2020-1738-CLARIN2020_ConferenceProceedings.pdf
Mats Fridlund, Mila Oiva, & Petri Paju, eds., 2020 Digital Histories: Emergent Approaches within the New Digital History (Helsinki: Helsinki University Press, 2020), 3-18. https://doi.org/10.33134/HUP-5
Mats Fridlund, 2020 “Digital History 1.5: A Middle Way between Normal and Paradigmatic Digital Historical Research”, in Mats Fridlund, Mila Oiva, & Petri Paju, eds., Digital Histories: Emergent Approaches within the New Digital History (Helsinki: Helsinki University Press, 2020), 69-87. https://doi.org/10.33134/HUP-5
Paju, Petri & Mila Oiva. ”Digitaalisen historiantutkimuksen opetuskiertue”, Historiallinen Aikakauskirja 1/ 2019, pp 89-94.
Petri Paju, Mila Oiva & Mats Fridlund, 2020 “Digital and Distant Histories: Emergent Approaches within the New Digital History”, in Mats Fridlund, Mila Oiva, & Petri Paju, eds., Digital Histories: Emergent Approaches within the New Digital History (Helsinki: Helsinki University Press, 2020), 3-18. https://doi.org/10.33134/HUP-5
FIN-CLARIN eli suomalaisten yliopistojen, CSC – Tieteen tietotekniikan keskuksen ja Kotimaisten kielten keskuksen muodostama konsortio auttaa humanististen tieteiden tutkijoita käyttämään, jalostamaan, säilyttämään ja jakamaan tutkimusaineistoja. Aineistoja ja työkaluja tarjoaa Kielipankki.
Kaikki tähän saakka esitellyt Kielipankin käyttäjät löytyvät Kuukauden tutkija -arkistosta. Tämä artikkeli julkaistaan myös Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan verkkosivuilla.
